Cross Section
ETUSIVU UUSIN NUMERO TOIMITUS JA YHTEYDET
AIHEPIIRIT: Apologia Myytinmurtajat Tiede & Filosofia Usko & Teologia Yhteiskunta
Ihmiset & Vapaa-aika Kolumnit Novellit Ristin kilta -jutut NUMEROT 2006- IN ENGLISH

Aihepiiri: Tiede & Filosofia


Seksi, rakkaus ja elämän tarkoitus

Mitä seksuaalisuus opettaa meille elämän tarkoituksesta? (Ilmestynyt 2014)



Vieraskynä: Onko naturalismi uskonto?

Mitä uskonto ja naturalismi tarkoittavat? Onko naturalismi uskonto vai ei? Uskovatko kaikki naturalistit oppiinsa sokeasti? Entä riittääkö maailmankuvan dogmaattisuus yksinään tekemään siitä uskonnon? Atheos – ateistiteekkarien hallitusaktiivit pohtivat mainittuja kysymyksiä uskontotieteen ja tieteenfilosofian näkökulmista. (Ilmestynyt 2014)



Arkeologia on huuhaa-tiedettä: ”Suunnittelua” ei voi tunnistaa luotettavasti

Jopa asiantuntijat pitävät monia luonnon kivimuodostelmia, kuten Moai-patsaita ja Stonehengeä, suunniteltuina. Nämä arkeologiset teoriat perustuvat kuitenkin kehäpäätelmään, jossa muodostelmat oletetaan suunnitelluiksi etukäteen – ennen kuin suunnittelun tunnistaminen on määritelty testattavalla ja falsifioitavissa olevalla tavalla. (Ilmestynyt 2012)


Ateisti: olet huomaamattasi samaa mieltä Jumalasta hihhulikristityn kanssa

Ihmeitä ja maagisia asioita tapahtuisi varmasti paljon – sikäli kun Jumala olisi olemassa. Tästä hihhuli ja ateisti ovat täysin samaa mieltä. Kristinuskon historiassa käsitys on kuitenkin marginaalinen: tieteen vallankumous perustui siihen uskoon, että Jumala on luonut muuttumattomat luonnonlait. (Ilmestynyt 2013)


Voivatko tiede ja tiedeopetus olla katsomuksellisesti neutraaleja?

Metodologista naturalismia perustellaan tieteessä sen katsomuksellisella neutraaliudella. Mutta onko absoluuttinen puolueettomuus mahdollista? Entä miten suomalainen tiedeopetus onnistuu käytännössä neutraaliudessa? (Ilmestynyt 2011)


Vihanpito Luojan kanssa on tyhmä veto

Fyysikko Blaise Pascalin (1623–62) mukaan jokainen ihmiselämä on vedonlyönti Jumalan puolesta tai Jumalaa vastaan. Hänen väitteensä ei kestä kaikkea kritiikkiä, mutta sen ydinajatusta ei ole kumottu: on järkevää uskoa Jumalaan. (Ilmestynyt 2013)


Lapset keksivät uskon jumaliin aikuisten opetuksesta riippumatta

Yksi ateistien suosimista perusteista maailmankuvalleen on väite, että lapset syntyvät ateisteina. Viimeisen 10–15 vuoden aikana tehty kokeellinen psykologian tutkimus kuitenkin kiistää tämän retoriikan kokonaan. (Ilmestynyt 2009)

Lisää samasta aiheesta: Implisiittinen ja eksplisiittinen ateismi


Miten hyvä Jumala voi sallia pahaa?

Perinteisen vastauksen mukaan maailman pahuus seuraa ihmisten vapaasta tahdosta. Vapaa tahto ei kuitenkaan ole olemassa vapauden vuoksi, vaan siksi, että se mahdollistaa aidon hyväntahtoisuuden. (Ilmestynyt 2012)


”Jeesus on satuhahmo” ja keskustelupalsta-ateismin ihmeellinen maailma

Keskustelupalstoilla ja nettiateistien kirjoituksissa väitetään usein, että Jeesusta ei ollut koskaan olemassakaan – edes ihmisenä. Tieteessä tätä käsitystä ei oteta vakavasti. Monet kristinuskon kriitikotkin halveksivat satuhahmo-teoriaa, ja jopa Richard Dawkins kallistuu olemassaolon puolelle. (Ilmestynyt 2011)


Onko Raamattu muuttumaton?

Onko Raamatun sisältö säilynyt antiikista nykyaikaan kirjaimesta kirjaimeen muuttumattomana? Vai onko Raamattua päivitetty vuosituhansien varrella aina tarpeen mukaan? (Ilmestynyt 2012)


Näin Jumalan pitäisi ilmoittaa itsensä!

Jumalan ilmoittaman viestin pitää olla kaikin puolin täydellistä. Viestin tulee olla paitsi kaikin puolin tarkkaa, myös täysin yksiselitteistä ja ymmärrettävää kaikille ihmisille kaikkina aikoina. Eihän Jumalalta voi odottaa vähempää, eihän? (Ilmestynyt 2013)

Lisää samasta aiheesta: ... ja kiertääkö Aurinko Maata?


Miten kristitty teekkari perustelee uskonsa?

Stereotypioita insinöörimäisestä ajattelusta tietävät kaikki. Mutta mitä tapahtuu, kun teekkari uskoo Jeesukseen? Soveltaako hän taitojaan uskonnollisiin kysymyksiin? Tiedustelimme kuudelta teekkarilta sitä, miksi he pitävät totena kristinuskon keskeisiä käsityksiä, ja sitä, mitä he ajattelevat 'uskon' ja 'tiedon' olevan. (Ilmestynyt 2010)


Uskonto ja tiede: Mitä kristitty teekkari ajattelee?

Uskonnon ja tieteen suhde herättää tekniikan alan ihmisten parissa usein kiihkeämpiä tunteita kuin pelkkä uskon ja tiedon pohtiminen. Mutta mitä kristitty teekkari sitten aiheesta ajattelee? Missä ovat tieteen rajat, ja tarvitseeko luonnontiede filosofisia perusteita? (Ilmestynyt 2010)


Jeesuksen ylösnousemus historiantutkijoiden mukaan

Yksikään toistaiseksi esitetty naturalistinen teoria Jeesuksen ylösnousemuksesta ja kristinuskon synnystä ei ole tyydyttävä. Perinteisille ehdotuksille (kuten "Jeesus vain pyörtyi") ei ole annettu arvoa sataan vuoteen. Nykyisetkään teoriat eivät selitä, mikä loi kristinuskoon sen käsityksen ylösnousemuksesta, joka poikkesi kaikkien aikalaisten uskomuksista. (Ilmestynyt 2010)


Näin historiatiede toimii

Historiatieteessä asioiden osoittaminen todeksi tai epätodeksi ei ole yhtä helppoa kuin luonnontieteessä tai matematiikassa. Mutta miten historiatieteellinen päättely tarkemmin kulkee?


Kun teekkarin kritiikki pettää: Miksi ateisti ei voi keksiä tiedettä itse?

Luonnontieteen filosofisen perustan arviointi saattaa kuulostaa täydeltä ajanhukalta, sillä tiede toimii loistavasti. Itsestäänselvyyksinä pidetyt tieteen taustaoletukset, kuten ateismi, pääsevät tällä tavoin kritiikittä "kriittisenkin" ihmisen ajattelusta läpi. (Ilmestynyt 2009)


Lääketieteen pimeä puoli?

Hoitolaitoksessa työskennellessään parikymppinen "Sini" on epäillyt, onko nykyinen lääketiede mennyt hoivavietissään liian pitkälle. "Monet parantumattomasti sairaat, jotka olisivat normaalin järjestyksen mukaan kuolleet, jäävät nyt pitkäksi aikaa eloon", hän sanoo. (Ilmestynyt 2008)


Antiikin aborttimenetelmät: mahapotkusta kirurgisiin instrumentteihin ja ehkäisyuutteisiin

Aborttimetodit antiikin aikana eivät rajoittuneet karkeisiin yrityksiin ("potku mahaan"). Ainakin rikkaiden käytössä oli hienostuneita kirurgisia instrumentteja ja keskenmenoon johtavia myrkkyjä. Myös varsin tehokkaita (jälki)ehkäisyuutteita tunnettiin. (Ilmestynyt 2010)