Cross Section
ETUSIVU UUSIN NUMERO TOIMITUS JA YHTEYDET
AIHEPIIRIT: Apologia Myytinmurtajat Tiede & Filosofia Usko & Teologia Yhteiskunta
Ihmiset & Vapaa-aika Kolumnit Novellit Ristin kilta -jutut NUMEROT 2006- IN ENGLISH

Pääkirjoitus:

Mediavallankaappaus

Otto Pellinen – 6.9.2014

Perinteisen median vaikutusvalta ihmisten käsityksiin ja asenteisiin on kiistaton. Perinteisen lisäksi myös sosiaalinen media vie yhä suuremman osan ajastamme. Sosiaalinen media koetaan viihteelliseksi ympäristöksi, minkä vuoksi sen vaikutusta meihin systemaattisesti aliarvioidaan.

Somettajalle ei ole perinteisesti luettu samankaltaista vastuuta kuin toimittajalle. Toimittajan vastuuta lisää kieltämättä lehdistön auktoriteetti, mutta somettajan viesti saattaa olla jopa vaikutusvaltaisempi, sillä se tulee lukijan viiteryhmän sisältä. Usein uskomme mieluummin kaverin twiittiä kuin toimittajan kommenttia.

Kaikki tietoinen viestintä on täynnä arvovalintoja. Totuudenmukaisuus ja vilpittömyys ovat vasta pintaraapaisu vastuullisesta viestinnästä. Viestiminen on sosiaalista toimintaa, jossa on tarkoitus vaikuttaa jotenkin vastaanottajaan viestin luonteesta riippuen seurauksena voi olla esimerkiksi oppimista tai erilaisia tunteita. Voidakseen vaikuttaa tarkoituksenmukaisesti täytyy ottaa huomioon vastaanottajien lähtökohdat, tai viestintä todennäköisesti epäonnistuu.

Ihmisiin vaikuttaminen on aina eettisesti latautunutta toimintaa. Välinpitämätön viestijä huomioi lukijaa vain kun se täyttää hänen omia tarkoitusperiään, kun taas vastuullinen viestijä huomioi kaikessa lukijan edellytykset ja odotukset. Hyvä kirjoittaja toimii lukijan parhaaksi ja on siksi myös lukijan palvelija.

Lukija ei kuitenkaan käytännössä toimi kuten kirjoittaja toivoisi. Kukaan lukijoista ei ehdi lukea jokaista päivän aikana kohtaamaansa tekstiä ajatuksella. Useimpia juttuja vain silmäillään, ja käsitys sisällöstä jää ensivaikutelman varaan. Hyvässä viestinnässä täytyy siksi välttää myös vääriä ensivaikutelmia ja mielikuvia.

Kuten muidenkin viestijöiden, somettajan täytyy pyrkiä erityisesti siihen, että hänet ymmärretään oikein. Värikäs teksti on miellyttävää ja viihdyttävää, mutta kirjoittajan tulee olla tarkkana tekstin ymmärrettävyyden kanssa. Väärinkäsityksiä tulee pyrkiä välttämään, vaikka niitä toisinaan sattuukin jokaiselle.

Kaikki viestit ja ajatukset eivät myöskään ole yhtä arvokkaita. Kuten tilastotieteilijä, joka kaivaa havaintojen massasta esiin kiinnostavan ja tärkeän tiedon, hyvä viestijä poimii tärkeät aiheet ja rajaa ne viisaasti. Sivistynyt ihminen ymmärtää myös mikä tekee viestistä arvokkaan, eikä korosta tarpeettomasti toisarvoista. Viestin lähettäminen antaa aina ymmärtää että se on lukemisen arvoinen.

Viestintätilanteissa syntyy helposti kiusaus kalastaa lukijoiden huomiota väärillä keinoilla. Tällöin väärinkäytetään lukijan rajallista huomiota ja aikaa. Tykkäysten ja klikkausten kalastelu kärjistämällä viestiä tai vetoamalla lukijan uteliaisuuteen ja tirkistelynhaluun vääristää asioiden arvoa kiinnittämällä huomiomme arvottomaan.

Jokainen viestijä osallistuu yhteisen mediatodellisuutemme luomiseen ja ylläpitämiseen, tiedostaen tai tiedostamattaan.