Tiesitkö?

Lesken lantit Raamatussa vastaavat nykyrahassa jopa 3 euroa

Monet rikkaat antoivat [uhriarkkuun] paljon. Sitten tuli köyhä leskivaimo ja pani arkkuun kaksi pientä lanttia, yhteensä kuparikolikon verran. Jeesus ... sanoi: "Totisesti: tämä köyhä leski pani uhriarkkuun enemmän kuin yksikään toinen. Kaikki muut antoivat liiastaan, mutta hän antoi vähästään, kaiken mitä hänellä oli, kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi." (Mark. 12:42–44)

Aito lesken lantti eli Pilatuksen aikainen roomalainen 'lepton'.

Lesken lantit, eräs evankeliumien kuuluisista rahakertomuksista, tuskin herättää lukijoissa samanlaisia tulkintaongelmia kuin rikkaan miehen tarina. Teksti tekee kohtuullisen selväksi Jeesuksen olennaisen pointin: Jumala arvostaa anteliasta ihmistä, vaikka lahjan absoluuttinen määrä jäisi pieneksi. [1]

Katkelman maailmojasyleleivät tulkinnat, sekä toisaalta rahan voimakas inflaatio viime vuosikymmeninä, hämärtävät kuitenkin herkästi tiedon siitä, miten paljon leski todella lahjoitti uhriarkkuun. Ehkäpä hänen pienet lanttinsa vastaisivat nykyrahassa muutamia senttejä?

Tähän suuruusluokkaan osuvia veikkauksia löytyy netistä pelkästään suomen kielellä useita, riippumatta siitä, mikä teologinen merkitys Jeesuksen kommentille annetaan [2] [3] [4].

Nämä arvaukset menevät kuitenkin parilla kertaluokalla pieleen: todellisuudessa leski lahjoitti arkkuun nykyrahassa osapuilleen 2–3 euroa. Laskuperusteet eritellään alempana.

Lahjoituksen suuruusluokka on hyödyllistä pitää mielessä. Vaikka kertomuksen pointti olisikin korkealentoinen, lesken lahjoitus ei jäänyt puupennien mittaluokkaan, vaan sillä oli arkielämänkin kannalta järjellinen arvo.

Eivätkä nykyisin kaikki rikkaatkaan pudota kirkon kolehtihaaviin kahta euroa.

Laskuperusteet

Kuparikolikoksi suomalaisessa käännöksessä nimetty raha – jonka arvoiset lesken kaksi lanttia yhteensä olivat – oli sekä varhaisten kreikkalaisten että latinalaisten UT:n käsikirjoitusten mukaan [5a] [6] roomalainen kolikko quadrans (kreik. kodrantes). Quadrans muodosti neljäsosan as-rahasta, jollaisia meni yhteen denaariin 16 kappaletta [6]. Siten lesken lanttien arvo oli 1 /64 denaaria.

Denaari puolestaan hyväksyttiin tuona aikana työntekijän päiväpalkaksi, ainakin Matteuksen evankeliumin mukaan [5b]. Kuitenkin toisten lähteiden perusteella tämä summa saattaa olla keskipalkkana selvästi yläkanttiin arvioitu.

Esimerkiksi roomalaisen sotamiehen vuosipalkka oli Jeesuksen aikaan 225 denaaria [7], mikä tekisi 0,62 denaaria päivässä seitsenpäiväiselle työviikolle tai 0,72 denaaria päivässä skaalattuna juutalaiseen kuuden päivän työviikkoon. Saman lähteen [7] mukaan tavallisten duunarien palkka Italiassa oli ajanlaskumme alun tienoilla 0,3–1 denaaria päivässä.

Siihen, että denaari oli päiväpalkkana hyvä, viittaa mahdollisesti myös se Jeesuksen vertaus, jota yllä sivuttiin [5b]. Kertomuksen työntekijät nimittäin hyväksyivät tinkaamatta työnantajan tarjouksen denaarista: vertauksesta ei voi siten päätellä ainakaan sitä, että denaari olisi ollut huono palkka.

Yllä annettujen tietojen perusteella voitaneen karkeasti arvioida, että lesken lahjoitus oli suuruusluokassa 1 /40 tai 1 /50 keskimääräistä päiväpalkkaa.

Nykyhetken Suomessa tämä tekee aiemmin mainitut 2–3 euroa. Suomalaisten mediaaniansio toissa vuonna (eli 2008) oli noin 2 600 euroa kuukaudessa [8], eli osapuilleen 120 euroa työpäivää kohti (leskelle 2,5–3 euroa). Toisaalta kuusipäiväisen työviikon mukaan laskettuna tämä tekisi noin 100 euroa päivässä (leskelle 2–2,5 euroa).