 Monesti virheellisesti keskiajan maailmankuvan tuotteeksi luultu Flammarionin piirroson itse asiassa vasta 1800-luvun lopulta. |
Onko Jumala todella sanonut että
Aurinko kiertää Maata?
JARIPEKKA JUHALA & JOHANNES HAATAJA – 6.9.2014
Tämä teksti liittyy artikkeliin Onko Jumala todella sanonut että Maailma luotiin kuudessa päivässä?
Joskus tieteen historia esitetään tieteen ja uskonnon välisenä valtataisteluna. Tärkeimmässä kertomuksessa ritarillinen tiedemies Galileo Galilei taistelee valtaisaa hirviökirkkoa vastaan. Panoksena on tieteen selvä tulos, aurinkokeskeisyys, jota vastustetaan vain siksi, että Raamattu opettaa maan pysyvän paikallaan.
(Joskus kertomukseen vielä lisätään se myöhäinen legenda, että kirkko väitti maan olevan litteä. Todellisuudessa kiistan kaikki osapuolet kyllä tiesivät maan olevan pallo.)37
On totta, että Raamattua lukevan on helppo luulla maan pysyvän kiinteästi paikallaan. Sanotaanhan siellä muun muassa: ”[Herra] perusti[] maan lujasti paikoilleen, horjumatta se pysyy ajasta aikaan.” (Ps. 104:5)
1500-luvulla monet vielä tulkitsivat tämän ja vastaavien kohtien38 tarkoittavan, että Aurinko kiertää Maata. Myös uskonpuhdistajat Martti Luther (luultavasti) ja Jean Calvin (varmasti) ajattelivat näin.39
Tosin kysymys ei ollut vain Raamatun tulkinnasta. Myös tuon ajan tiedemiehet kannattivat valtaosin maakeskeisyyttä. Vallitseva tieteellinen paradigma, aristotelismi opetti sitä, ja ajalla ennen Newtonin mekaniikkaa maakeskeisyys vaikutti myös selittävän havainnot paremmin.40
Nykyään kuitenkaan tiukatkaan nuoren maan kreationistit eivät kannata maakeskeisyyttä.41Lähes kaikki aihetta koskevat Raamatun jakeet ovat runomuodossa. On siis luonnollista ajatella, että ne eivät opeta kosmologisia totuuksia, vaan puhuvat vertauskuvallisesti Jumalan luoman järjestyksen pysyvyydestä. Oleellista on kuitenkin, että Raamatun tulkinta on muuttunut sen myötä, kun tieteen avulla olemme oppineet maailmasta lisää.42 Eikä vain muuttunut, vaankorjaantunut – mikäli Raamattu on erehtymättömän Jumalan ilmoitus.
Numeroidut (painetun artikkelin sisältämät) viitteet
37Kangasniemi (2009): ”Maa tiedettiin palloksi 800 vuotta ennen Kolumbusta”, Tekniikka & talous,http://bit.ly/1qL9pKE. Kojonen (2011): ”Litteän maan myytti – tapauskertomus uskonnon ja luonnontieteen historiasta”, Tieteessä tapahtuu 29.3, s. 19–24, http://bit.ly/1mhYJvx.
38Ks. 1.Sam. 2:8, 1.Aik. 16:30, Job. 38:4, Ps. 19:4-6, 24:2, 93:1, 96:10, 102:26, 136:6, San. 8:29, Saarn. 1:5, Jer. 10:12, 51:15.
39Calvin (1564/1557): In librum Psalmorum, s. 585, http://bit.ly/1rDF5PQ, englanninkielinen käännös Calvin (1840/1557): A Commentary on the Psalms of David, vol 2, s. 506, http://bit.ly/1va5swS. Lutherista ks. esim. Nordlind (1953): ”Copernicus and Luther: A Critical Study”, Isis 44.3, s. 273–276.
40Danielson & Graney (2014): ”The Case Against Copernicus”, Scientific American tammikuu 2014, s. 62–67,http://bit.ly/1iKdrjZ. Kobe (1998): ”Copernicus and Martin Luther: An Encounter Between Science and Religion”, American Journal of Physics 66.3, s. 190–196, http://bit.ly/1va5S6z. Lennox (2011): Seven Days that Divide the World, s. 15–20 (jatkossa SDDW).
41Esim. Sarfati (2011/2004): Refuting Compromise, 2nd ed., s. 51. Poikkeusyksilöitä toki on.
42Tämän näkökohdan olemme velkaa John Lennoxille, SDDW, s. 15–38.
Viitteet tarkastettu 23.6.2014