Warning: Parameter 2 to modChrome_artblock() expected to be a reference, value given in /home/bysmyyr4/public_html/crossari2/templates/crossari6/html/modules.php on line 36

Warning: Parameter 3 to modChrome_artblock() expected to be a reference, value given in /home/bysmyyr4/public_html/crossari2/templates/crossari6/html/modules.php on line 36

Tervetuloa!

 

Cross Section on kristillinen opiskelijalehti, jota julkaisee Otaniemen Ristin kilta.

 

Haluaisitko mukaan seuraavan lehden toimitukseen? Yhteystietomme löydät täältä.

 

Sivut siirretty vanhoilta sivuilta joten artikkeleissa on ongelmia sisäisten linkkien kanssa.

 

Antoisia lukuhetkiä!


 

Uskontoa ja politiikkaa saa kyllä sekoittaa, kunhan et ole konservatiivi

Uskontoa ja politiikkaa saa kyllä sekoittaa, kunhan et ole konservatiivi

KESKUSTELUA POLITIIKAN JA USKONNON suhteesta hallitsee yksi periaate ylitse muiden: ”Uskontoa ja politiikkaa ei saa sekoittaa toisiinsa”.

Suomalaisessa kontekstissa tämä rajanveto tarkoittaa enimmäkseen sitä, että uskonnollinen argumentaatio pitäisi sulkea ulos poliittisesta keskustelusta. Toisinaan rajaus voi viitata myös siihen, etteivät valtio ja uskontokunnat puutu toistensa tekemisiin. [*]

Uskonnollisten argumenttien sulkeminen politiikan ulkopuolelle saattaa olla perusteltua tai sitten ei. Tämä kirjoitus ei arvioi, onko rajaus sinänsä oikeutettu. Voitaneen kuitenkin odottaa, että rajanvetoa tulee noudattaa järjestelmällisesti kaikessa, jos siihen vedoten tuomitsee tietynlaisen uskonnollisen politiikan.

TODELLISUUDESSA RAJANVETO KOMPASTUU juuri tähän. Jos uskontoa ei saa sekoittaa politiikkaan, miksi Mitro Repo (sd) julisti Jeesuksen olevan demari[1] Miksi Satu Hassi (vihr) vastasi keskusteluun väittämällä Jeesusta vihreiden arvojen kannattajaksi, joka vastusti kaupallisuutta? [2]

Entä mihin perustuu oikeutus Kristillisten sosialidemokraattien liitto -järjestön [3]olemassaololle? Ja ajatteliko kansanedustaja, ex-piispa Ilkka Kantola (sd) pitävänsä uskonnon ja politiikan erillään, kun hän julisti tämän järjestön tilaisuudessa Jeesuksen opettaneen sosiaalista tasa-arvoa? Hänen mukaansa kristinusko tukee myös markkinaliberalismin vastustamista. [4]

Jopa arkkipiispa Kari Mäkinen on Kantolan kanssa samaa mieltä: hänen mukaansa markkinaliberalismin tekee vääräksi Jeesuksen esittämä kultainen sääntö [5]. Itse asiassa kultaiseen sääntöön perustuu Mäkisen mielestä koko hyvinvointivaltion idea. Dosentti Outi Elonheimo sovelsi samaa näkemystä länsimaiseen terveydenhuoltoon [6].

Kirkko & Kaupungin päätoimittaja Seppo Simola puolestaan piti kehitysavun leikkaamista kristillisen etiikan vastaisena samassa kolumnissa, jossa hän tuomitsi Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten ”elämöimisen” uskonnolla [7].

Pastori Jaakko Heinimäki mukaili Simolan linjaa: hänen mukaansa Jeesuksen julistus oli kaukana iskusanoista ”koti, uskonto ja isänmaa” [8].

Myös kirkkoherra, viime vaalien ehdokas Armi Rautavuoren (sd) mukaan politiikka ja kristillinen etiikka kulkevat tasajalkaa [9]Ahneus on hänen mielestään ”tämän maailman suurin synti”.

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu ja Vasemmistonuorten ex-puheenjohtaja Jussi Saramonimitti samaan tapaan oikeistolaista talouspolitiikkaa kristillisyyden irvikuvaksi [10]. Toisaalla hän on kuitenkin ilmoittanut vastustavansa uskonnon ja politiikan sotkemista [11].

Onpa tämän tekstin kirjoittaja itsekin osallistunut keskusteluun, jossa vasemmistonuoret selittivät poliittista kantaansa sillä, että ”Jesse oli solidaarinen”.

KÄRKEVÄMMIN SAMAT AJATUKSET ilmaisi Jukka Relander (vihr). Hänen mielestään Jeesus oli valtaapitäviä poikkeuksetta vastustanut kapinallinen [12], joka puolustaisi tänä päivänä köyhiä, homoja ja maahanmuuttajia.

Relander ei tosin väittänyt, että Jeesus olisi perimmäinen syy hänen mielipiteisiinsä, kuten ei väittänyt myöskään Hassi eikä Saramo. Jeesus nyt vain sattuisi olemaan kaikista asioista juuri samaa mieltä kuin Vihreät ja Vasemmistoliitto, mistä luonnollisesti täytyy muistuttaa potentiaalisia äänestäjiä.

Kirkon Ulkomaanavun kouluttaja Ulf Särs puolestaan perusteli Jumalan tahdolla tasa-arvoasekä naisten ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamista yhteiskunnassa [13].

Kansanedustajaehdokas Kari Kanala (vihr) päätyi samaan tulokseen ”kirkon arvojen” [14], rakkauden kaksoiskäskyn ja Galatalaiskirjeen [15] perusteella. Hänen puoluetoverinsa Matti Perälän mukaan kaksoiskäskyn pitää näkyä politiikassa, vaikka uskonto ja politiikka tulisikin pitää erillään [16].

Arvoliberaalia vasemmistoideologiaa on puolustanut myös pastori ja näytelmäkirjoittaja Kai Sadinmaa. Hänen mukaansa ”Nasaretin miehen sanoma menee voimakkaasti vasemmalle”[17]. Epäsuoran satiirin keinoin hän on täsmentänyt, että julkisten palvelujen alasajo ja tuloerojen kasvu eivät ole Jumalan tahto [18].

Sadinmaan mielestä kirkon tulisikin ”saarnata rohkeasti poliittista evankeliumia”, jossa kirkko ”nousee riistokapitalismia vastaan” sekä lopettaa seksuaalivähemmistöjen ja naisten ”halveksunnan” [19] (linkki HS-arkistoon vaatii kirjautumisen).

Eduskuntavaaliehdokas Teemu Hiilinen (vas) tiesi vastaavasti, että Päivi Räsäsen (kd) politiikka – joka hänen mukaansa tähtää ”kaiken kieltämiseen” – ei sovi yhteen Jeesuksen suvaitsevaisuuden ja rakkauden kanssa [20].

Myös ympäristöpolitiikkaa voi perustella kristinuskolla. Kirkkoherra Jukka Nevalan mukaankristillinen elämäntapa innostaa kestävään kehitykseen [21]. Toimittaja Ilkka Ritvanen kannatti korkeampaa energiaveroa ja tiesi – ainakin pilke silmäkulmassaan – että Jeesus ei lämmittäisi sähköllä [22].

ENTÄ LÄHIMMÄISENRAKKAUS, jota Jari Tervo piti politiikan oikeana suuntana? [23]Mistä se mahtaa olla lähtöisin? Jos tämä käsite ei liity Tervon mielestä millään tavoin kristilliseen kulttuuriperintöön, hänen olisi ehkä kannattanut selventää ajattelevansa näin. Vaikeaksi tosin olisi mennyt.

Lähimmäisenrakkaudesta on hakenut perusteita politiikantekoon myös entinen eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman (sd). Hänen mukaansa ’lähimmäisen’ käsitteen avullarakennetaan hyvä yhteiskunta. Samalla Söderman lainasi Jesajan kirjaa muistuttaessaan, että monet yhteiskuntamme arvoista ovat peräisin Vanhasta Testamentista [24].

Lähimmäisenrakkauteen on vedonnut jopa Jyrki Katainen (kok) [25]Eero Heinäluoma (sd) pani tosin paremmaksi, kun hän vastasi tähän siteeraamalla Kataiselle Jaakobin kirjettäeduskunnan täysistunnossa [26].

Itse tasavallan presidentti Tarja Halonenkin on todennut, että Jeesus puolusti ihmisoikeuksia ja heikko-osaisia [49].

Lähes kaikki mahdolliset Jeesus-argumentit niputti yhteen laulaja–poliitikko Kari Peitsamo(skp). Hänen mukaansa alkuseurakunta oli kommunistinen yhteisö, Jeesus ”kaatoi pörssimeklarien pöydät”, ja Jeesuksen sanoman pitäisi hillitä kuluttamisen hulluutta. Lisäksi Peitsamoa ovat inspiroineet kultainen sääntö ja kirkon arvot [27].

TOISIN PÄIN USKONTOA ja politiikkaa sotki Turun SDP-osasto, joka osallistui toissa keväänä arkkipiispa Mäkisen kampanjaan. Näin ainakin, jos piispanvaalin hävinnyttä Miikka Ruokasta on uskominen [28].

Väljästi samaan kategoriaan, jossa poliitikot moraalisuuden tunnossansa sekaantuvat uskonnollisten yhteisöjen asioihin, kuulunevat myös homoparien siunauksesta käyty keskustelu sekä Nuotta-lehden ”heterokampanjan” [29] julkinen teurastus keväällä 2011.

Esimerkiksi Stefan Wallin (r) toivoi julkisesti, että kirkko hyväksyy rukoushetket homoparien puolesta [30]. Nuotan kampanjaa hän piti ällöttävänä ja sopimattomana [31].

Muutamat poliitikot, kuten Vihreiden ex-ministeri Tuija Brax (linkki) sekä kaupunginvaltuutetutOtto Lehtipuu ja Mari Puoskari, astuivat pidemmälle ja vaativat adressissa [32] [33]kirkkohallitusta puuttumaan kirkon konservatiivisten järjestöjen rahoitukseen.

Oras Tynkkynen (vihr) tuomitsi kampanjan vastenmieliseksi ja vaaralliseksi, ja lupasi, että hänen puolueensa tekee töitä asioiden muuttamiseksi kirkossa [34]. Oppikysymykset Tynkkynen tosin julisti teoriassa jättävänsä uskontokunnille itselleen, mutta nähtävästi tämä periaate ei päde

KD:n konservatiivista linjaa Jeesuksen lähetyskäskyyn vedoten. Samalla hän ehdotti, että Nuotan kampanjan kaltaiset mielipiteenilmaukset pitäisi ehkä säätää laittomiksi [35]. Annettakoon Virrille kuitenkin pisteet siitä, että hän ilmaisi totalitaariset mielipiteensä suoraan, hurskastelematta sananvapaudesta.

EIKÄ YKSIKÄÄN NÄISTÄ esimerkeistä ole kuutta vuotta vanhempi. Puolet niistä on julkaistu pelkästään huhtikuun 2011 vaaleja edeltäneen puolen vuoden aikana.

ON TIETYSTI MAHDOLLISTA ja jopa suhteellisen todennäköistä, että nimenomaan Repo, Hassi, Simola, Kantola, Brax, Turun demarit ynnä muut eivät kannata uskonnon ja politiikan tiukkapipoista eristämistä. Itse asiassa SDP:n ja Keskustan puoluejohdot myönsivät kirkon teettämässä kyselyssä vuonna 2009, että kirkon ja puolueen yhteistyöhön suhtaudutaan puolueissa positiivisesti [36].

Vasemmistonuorten tapauksessa tämä vaihtoehto tosin kuulostaa vähemmän todennäköiseltä, ja Tervo puhui itsensä suoraan pussiin jyrähtämällä, että uskonnollinen politiikka on politiikan muodoista alhaisin [23].

Vaikka yksittäiset henkilöt sortuvatkin suhteellisen harvoin avoimeen ristiriitaan Tervon, Saramon ja Perälän tavoin, yllä selostetut tapaukset antavat aiheen epäillä keskustelua kokonaisuutena asenteelliseksi.

Näin ei pitäisi olla. Jos uskonnollista argumentaatiota politiikassa pidetään vääränä, mitään poliittista kantaa ei saa perustella kristinuskoon vedoten. Ei arvokonservatiivista kantaa, mutta ei myöskään arvoliberaalia, vasemmistolaista, yleishumaania tai oikeistolaista näkemystä.

Jostain syystä tämä johdonmukainen ja itsekriittinen linja ei innosta ihmisiä läheskään niin paljon kuin konservatiivipuolueiden ivaaminen. Ehkä suomalaisen keskustelun kokonaiskuvasta pitäisikin päätellä, että uskontoa ja politiikkaa saa kyllä sekoittaa, kunhan vain mielipide on sopiva.

PS. Nostettakoon hattua Tuomas Enbuskelle, joka huomasi, että Jeesuksella on tapana kannattaa politiikassa aina samoja asioita kuin puhuja itse [37].

Tapahtunut artikkelin kirjoittamisen jälkeen ...

Seuraava lista sisältää päivityksiä tämän tekstin aiheeseen. Luetteloon on koottu 13.5.2011. jälkeen julkaistuja tapauksia.

Lista on päivitetty viimeksi 4.11.2011.

27.6.2011: SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner kertoi seksuaalivähemmistöjen Helsinki Pride -tapahtumassa, että Jeesus osallistuisi Prideen ja puolustaisi vähemmistöjä. ”Jos Jeesus eläisi, hän olisi täällä puolustamassa vähemmistöjä”, Jungner sanoi Iltalehden mukaan. Lähde: Puranen, K.; Iltalehti 27.6.2011. Merkintä lisätty 30.8.2011.

28.8.2011: Kirjailija Tuomas Nevanlinna analysoi teoksessaan Uskon sanat kristinuskon sisältöä. Kirjan toinen kirjoittaja on Jukka Relander (tietoa Relanderista tämän jutun leipätekstissä). Nevanlinnan mukaan ”Jumalan valtakunta ja autenttinen proletariaatin diktatuuri muistuttavat toisiaan”. Sitaatin lähde: Hesarin kirja-arvostelu (Ahlroth, J.; Helsingin Sanomat 28.8.2011, sivu C1). Merkintä lisätty 30.8.2011.

3.11.2011:Presidenttiehdokas ja ex-pääministeri Paavo Lipponen (sd) sekoitti uskontoa ja politiikkaa harvinaisen monipuolisesti Radio Dein haastattelussa Seurakuntalainen.fi -sivuilla. Hänen mukaansa ”Jeesuksen Vuorisaarna on tällainen yleisinhimillinen moraalin perusta, peruskallio”. Lipponen ei esittänyt tätä näkemystä yksityiselämäänsä kuuluvana käsityksenä, vaan hänen mielestään Vuorisaarnaan moraali antaa perustan eri kirkkokunnille, joille kuuluu rooli yhteiskunnan ”sosiaalisena omatuntona”. Lipponen katsoi, että kirkon ”sanoman ympärille voi hyvin koota kansakuntaa, vaikkei kaikki kirkkoon kuuluisikaan”.

Eikä tässä kaikki. Samassa haastattelussa Lipponen tuomitsi Luther-säätiön ”separatismin” ja puuttui näin poliitikkona julkisuudessa uskontokuntien sisäisiin asioihin. Hän katsoi, että ”kirkon sisällä ei voi olla montaa kirkkoa, vaan on yksi kirkko”. Lähde: Kaipiainen, AP.; Seurakuntalainen 3.11.2011. Merkintä lisätty 4.11.2011.

Kirja, julkaistu 2010: Teoksessaan Tuhansien aatteiden maa (Johnny Kniga 2010) Jera ja Jyri Hänninen esittivät termin ”uskonnon ja politiikan sekoittaminen” merkityksestä saman tulkinnan kuin tämän tekstin kirjoittaja: ainakin Suomessa asia tarkoittaa sitä, että uskonnollista sisältöä ei saisi käyttää politiikassa. (Lisää asiasta: ks. viitteet.) Hännisten mukaan Euroopassa ”kirkon ja valtion ero pyritään pitämään selvänä eikä poliittisia päätöksiä ole kristillisiä lukuun ottamatta tapana perustella uskonnolla” (s. 97–98). Merkintä lisätty 4.11.2011.

(Toim. huom: Hännisten kirja on julkaistiin jo 2010, mutta tämän tekstin kirjoittaja tutustui siihen vasta syksyllä 2011.)

 

Lue myös

Olen hyvä ihminen, koska en ole kuin tuo Päivi Räsänen (2011)

”Raamattu on 100 % Jumalan Sanaa” – Miksi kristityt eivät sitten noudata kaikkia käskyjä? (2011)

Epäpyhä allianssi polki kristityt jalkoihin (2007)

Homoseksuaalisuus: ”What would Jesus do?” (2008)

Paavali, paha porvari (2007)

Alkukristittyjen pasifismia ei ollut olemassa (2008)

Miksi en luopuisi rahasta vain symbolisesti? (2010)

Islam: Kuoleman kuunsirppi (2007)

Sukupuolineutraalisuuslaki (2007)

 

[*] Lähdeviitteet ja niiden kommentointi jätettiin tässä kohdassa pois leipätekstistä sujuvuuden vuoksi.

Merkitys ”uskonnollinen sisältö ei kuulu politiikkaan” esiintyy hyvin yleisesti niin lehtiartikkeleissa kuin niiden kommenttiosastoilla. Artikkeleissa tämän näkemyksen saattaa esittää yhtä lailla toimittaja (esim. [23] [38]), tavallinen kansalainen (esim. [39]), poliitikko (esim. [12] [40] [41]) kuin professorikin (esim. [42]). Populaarikommenteista esimerkkeinä [43][45].

Myös merkityksestä ”valtio ja uskontokunnat eivät puutu toistensa asioihin” löytyy esimerkkejä, mutta vähemmän (lehdissä esim. [36] [46]). Joskus samassa kirjoituksessa saatetaan analysoida molempia merkityksiä [47] [48].

Numeroidut (painetun artikkelin sisältämät) viitteet


1MTV3 8.10.2009; http://j.mp/eMTrdv

2Hassi, S.; satuhassi.fi 8.10.2009; http://j.mp/fH4E36

3Kristillisten sosialidemokraattien liitto; etusivu; www.kristillinensdpliitto.fi/

4Kantola, I.; ilkkakantola.net 1.2.2008; http://j.mp/h4cOAZ

5Mäkinen, K.; esitelmä Länsi-Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivässä 2.9.2010; http://j.mp/eDnxBQ

6Elonheimo, O.; Iltalehti / blogit 23.2.2010; Googlen arkistoima: http://j.mp/fACat1 . HUOM: Linkki lakannut toimimasta. Tilanne havaittu 17.8.2011.

7Simola, S.; Kirkko & Kaupunki 28.2.2011; http://j.mp/ecDVp8

8Kortelainen, K.; Seurakuntalainen 3.3.2011; http://j.mp/hXSO3F

9Kivioja, P.; Uutispäivä Demari 1.3.2011; http://j.mp/fcLS6u

10Saramo, J.; Kansan Uutiset 5.7.2007; Saramon arkistoima: http://j.mp/gnSCsG

11Saramo, J.; kommentti sivulla jussi.ehdolla.fi 7.2.2011; http://j.mp/hFuf2k

12Relander, J.; Uusi Suomi Puheenvuoro 25.3.2011; http://j.mp/foFViP

13Särs, U.; alustus Setan Malkus-ryhmän tilaisuudessa 25.6.2008; http://j.mp/gdDEw5

14Kanala, K.; karikanala.fi; etusivu; www.karikanala.fi/

15Karlsson. K.; Vihreä Suomi 2011 / Uusimaa; s. 13 [vaalilehti – vain paperilla]

16Perälä, M.; mattiperala.fi; http://j.mp/egd7X8

17Räikkä, J.; Helsingin Sanomat 23.4.2011; http://j.mp/ehFFFW

18Seppälä, O.; Kotimaa 8.4.2011; http://j.mp/idq5WQ

19Sadinmaa, K.; Helsingin Sanomat 19.6.2009; http://j.mp/gFymZo [vaatii kirjautumisen]

20Hiilinen, T.; Uusi Suomi Puheenvuoro 16.10.2010; http://j.mp/gbreLC

21Juusela, P.; Vantaan Lauri 1.2.2007; http://j.mp/e5z6nH

22Ritvanen, I.; Savon Sanomat 27.8.2010; http://j.mp/fJgRzH

23Tervo, J. Uusi Suomi Puheenvuoro 22.10.2010; http://j.mp/cAOmJC

24Söderman, J.; Puhe herättäjäseuroilla Mäntsälässä 9.11.2008; http://j.mp/ei60Zm

25Helsingin Sanomat 15.9.2009; http://j.mp/gUsTqo

26Iltalehti 15.9.2009; http://j.mp/c5gGb

27Villa, J.; Sana 17.12.2009; http://j.mp/hhFr2E

28Ijäs, J.; Kotimaa 18.3.2010; sivu 5 [vain paperilla]

29Älä alistu!; Nuotta 20.3.2011; www.nuotta.com/kampanja

30Pietiläinen, S.; MTV3 10.11.2010; http://j.mp/9KjpN3

31Poutanen, P.; Punkari, A.; MTV3 23.3.2011; http://j.mp/ghSxyl

32Aromaa, E.; Hautakorpi, J.; adressit.com 28.3.2011 [internet-adressi]; http://j.mp/fYOA1y

33Alastalo, S.; Kotimaa 29.3.2011; http://j.mp/hFQH0z

34Tynkkynen, O.; Vihreä blogi 25.3.2011; http://j.mp/hXGtI7

35Virri, V.; Uusi Suomi Puheenvuoro 28.3.2011; http://j.mp/h8OAjr

36evl.fi / ajankohtaista / uutiset 22.8.2009; http://j.mp/hbHXHB

37Enbuske, T.; Uusi Suomi Puheenvuoro 13.5.; http://j.mp/mwCtt0

38Korhola, E-R.; Aamulehti 12.3.2011 [toimituksen lukijakysymys esseen lopussa]; http://j.mp/eExSZk

39Korolainen, L.; Iltalehti 26.3.2011; http://j.mp/e4RX4p

40Verkkouutiset 18.2.2011; http://j.mp/gBUyOz

41Korhola, E-R.; Uusi Suomi Puheenvuoro 26.6.2009; http://j.mp/gI3qrd

42Kaleva 21.3.2011; http://j.mp/ii6Shd

43anon.; kommentti Vihreässä Langassa 3.2.2011 klo 1:48; http://j.mp/dSFDN3

44anon.; kommentti foorumilla Uusi Suomi Puheenvuoro 22.10.2010 klo 11:37; http://j.mp/cAOmJC

45anon.; kommentti sivustolla Yle Uutiset 22.10.2010 klo 12:05; http://j.mp/heOHxw

46Simola, A.; Aamulehti 19.10.2010; http://j.mp/gU8HpI . HUOM: Linkki lakannut toimimasta. Tilanne havaittu 22.8.2011. SAMA SISÄLTÖ (Mari Kiviniemen lausunto) löytyy esim. Yleltä: Yle Uutiset 19.10.2010.

47Kallunki, V.; Helsingin Sanomat 28.10.2010; http://j.mp/dZSSAh

48Hankamäki, J. S.; jukkahankamaki.blogspot.com 20.10.2010; http://j.mp/fEOSxd

49Melin, O. S.; Kotimaa 2.12.2005; arkistoitu sivulle presidentti.fi: http://j.mp/iEIv6c

Linkit tarkistettu 4.5.2011., paitsi [37] tarkistettu 17.5. ja [49] tarkistettu 5.7.