Maailma luotiin kuudessa päivässä?

 

 

 

Onko Jumala todella sanonut että

Maailma luotiin kuudessa päivässä?

 

Jaripekka Juhala & Johannes Haataja – 6.9.2014

Luominen, evoluutio ja niihin liittyvät kysymykset ovat toistuvia riidanaiheita. Maailman luominen on tietenkin kiistakapulana ateistien ja kristittyjen välillä, mutta aiheesta on erimielisyyksiä myös kristittyjen kesken. Toisten mielestä luomiskertomus ja nykytiede on sovitettavissa yhteen. Toisten mielestä ei, joten joko tiede tai Raamattu on hylättävä.1

RAAMATUN MUKAAN maailma luotiin kuudessa päivässä. Asian voi tarkastaa luomiskertomuksesta Raamatun ensimmäisestä luvusta (1.Moos. 1), mutta se sanotaan myös työviikon ja lepopäivän perusteluna:

”Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, […] [s]illä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän hän lepäsi.” (2.Moos. 20:9–11, vrt. 31:17)

Jos nykyinen tieteellinen käsitys maailmankaikkeuden historiasta on edes karkeasti oikea, ei siihen voi sovittaa 144 tunnissa tapahtunutta luomista. Jotakin on siis hylättävä. Joku hylkää luomiskertomuksen ja sen mukana koko kristinuskon; toinen taas luonnonhistorian ja sen mukana koko tieteellisen maailmankuvan.

MUTTA OVATKO nämä kuusi ”päivää” kuusi maapallon pyörähdystä akselinsa ympäri, vai voisiko olla kysymys jostakin muusta?

On monia Raamatun kohtia, joiden tulkinnasta on kristittyjen keskuudessa erimielisyyttä. Luomiskertomus on yksi niistä: tulkintoja on useita.

Jotkut arvelevat, että kertomuksessa mainittujen päivien välillä on kulunut pitkiä aikoja.2 Toisten mielestä \'päivät\' ovat ”Jumalan päiviä”, pitkiä historiallisia ajanjaksoja.3 Kolmansien mukaan päiviä ei ole tarkoitettu ymmärrettäviksi aikajärjestyksessä tapahtuvina, vaan ne ovat vain kirjallinen runko, jonka puitteissa maailman rakenne kuvataan.4 Muitakin tulkintoja esiintyy.5

Kaikki nämä tulkintatavat tietenkin mahdollistaisivat tieteen opettaman maailmankaikkeuden suunnattoman iän, ja siksi niitä kaikkia nimitetään vanhan maan kreationismiksi (old earth creationism), erotukseksi nuoren maan kreationismista (young earth creationism), jossa uskotaan luomispäivien olleen kirjaimellisia, peräkkäisiä vuorokausia.6

Vanhan maan kreationismi on kasvanut ilmiönä parin viime vuosisadan aikana, pitkälti sitä myötä kuin astronomiassa, geologiassa ja biologiassa on päädytty pitämään maapalloa vanhana. Kirkon varhaisilta vuosisadoilta ei voi löytää yhtään todistettavaa vanhan maan kreationistia. Ilmeisesti useimmat kirkkoisistä uskoivat luomisen tapahtuneen kuudessa konkreettisessa päivässä. Jotkut eivät: esimerkiksi Augustinus uskoi Jumalan luoneen kaiken hetkessä.7

Mutta luomiskertomuksen vertauskuvallinen tulkinta ei rajoittunut vain Augustinukseen ja hengenheimolaisiin. Myös ne, jotka uskoivat luomisen tapahtuneen viikossa, tulkitsivat silti muuten luomiskertomusta ja sen päiviä allegorisesti – esimerkiksi niin että kuusi luomispäivää vastaavat maailmanhistorian kuutta vuosituhatta, joiden jälkeen tulee maailman loppu ja Jumalan levon alku.8

Luomiskertomuksen kirjaimellinen tulkinta tuli muotiin vasta noin 500 vuotta sitten uskonpuhdistuksessa, vastareaktiona katolisille tyypillisempään allegoriseen lukutapaan.9

NUOREN MAAN KREATIONISTIEN mukaan kirjaimelliset vuorokaudet (”literal 24-hour days”) on kuitenkin ainoa mahdollinen tulkinta luomiskertomuksen päiville – ainakin kun katsotaan hepreankielistä alkutekstiä (jota kirkkoisät harvoin tunsivat).

Ken Ham, Answers in Genesis -järjestön puheenjohtaja, ja Jonathan Sarfati, Creation Ministries International -järjestön tutkija, ovat kirjoittaneet ja luennoineet aiheesta laajasti. He esittävät päivien kirjaimelliselle tulkinnalle useita perusteita. Keskeisessä osassa on muiden sanojen esiintyminen sanan \'päivä\' (hepreaksi יוֹם jom) kanssa samassa yhteydessä.

Heprean \'päivä\' (יוֹם jom) voi näet toisissa yhteyksissä tarkoittaa monia muitakin asioita \'hetkistä\' \'vuosiin\'. Nämä sisältyvät sanan tavanomaisiin merkityksiin.10 Lisäksi sana esiintyy myös kuvaannollisissa yhteyksissä. Tekstiyhteys ja ympäröivät sanat auttavat kuitenkin useimmiten päättelemään, mistä merkityksestä on kysymys. Luomiskertomuksessa merkitys onkin Hamin mukaan yksiselitteinen:

”Siis: \'Päivä\' ja numero tarkoittaa luonnollista päivää. \'Ilta\' ja \'aamu\' [yhdessä] tarkoittaa luonnollista päivää. \'Ilta\' […] tai \'aamu\' \'päivän\' yhteydessä tarkoittaa luonnollista päivää. \'Yö\' \'päivän\' yhteydessä tarkoittaa luonnollista päivää.”11

Hän myös muistaa lisätä: ”Ei poikkeuksia!”12

Luomiskertomuksessa toistuu yhä uudelleen: ”Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.” (1.Moos. 1:5) ”Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni [...] päivä.” (1.Moos. 1:8,13,19,23,31) – siis juuri Hamin mainitsema sanasto. Jos jokainen näistä sanoista jo erikseenkin todistaa luonnollisen päivän, kuinka paljon vahvemmat ne ovatkaan yhdessä!

Perusteet kuulostavat vakuuttavilta. Siispä ne ansaitsevat tulla tarkastetuiksi.

TUTKIMME kaikki Hamin ja Sarfatin mainitsemat sanaparit. Kumpikaan ei valitettavasti luettele varsinaisia Raamatun jakeita. Niinpä etsimme kohdat hepreankielisen Vanhan Testamentin sanahakemiston13 ja muiden apuvälineiden avulla. Löytämiemme (itse luomiskertomuksen ulkopuolisten) kohtien lukumäärät eivät aina täsmää Hamin ja Sarfatin esittämien kanssa – mutta heidän antamansa luvut eroavat myös keskenään.14

\'PÄIVÄ\' (יוֹם jom) JA NUMERO – lukumäärä tai järjestysluku – esiintyvät yhdessä monen monta kertaa, joten käsin laskiessa myös eroja syntyy luonnostaan. Hamin mukaan kohtia on 410, Sarfatin mukaan 359, ja meidän läpikäynnissämme niitä löytyi 406.15

Tarkoittavatko kaikki luonnollista päivää? Vahva enemmistö kyllä, mutta poikkeuksiakin löytyy. Kertaalleen merkitys on todennäköisimmin ”kaksi vuotta” (2.Aik. 21:19).16 Toisessakin yhteydessä puhutaan mahdollisesti kymmenyksen antamisesta tuloista joka kolmas vuosi (Aam. 4:4)17 – ellei merkitys sitten ole kuvaannollisen pilkallinen: ”tuokaa kymmenykset vaikka joka kolmas päivä!” Mahdollisesti kuvaannollinen on myös ilmaus ”kuin seitsemän päivän valo” (Jes. 30:26).

Erityisesti ”yksi päivä” (יוֹם אֶחָד jom ähad) viittaa usein kuvaannolliseen käyttöön. Tavallisin merkitys on ”kerralla” tai ”lyhyessä ajassa”: ”Syntyykö maa yhdessä päivässä, syntyykö kansa yhdellä kertaa?” (Jes. 66:8, myös Jes. 9:14, 10:17, Esr. 10:13, mahdollisesti 3.Moos. 22:28, 1.Sam. 2:34, 2.Aik. 28:6, Jes. 47:9, Sak. 3:9). Se voi tarkoittaa myös ”jonakin päivänä” (1.Sam. 27:1) ja mahdollisesti ”ainutlaatuisena päivänä” (Sak. 14:7).18

”Vain päivä tai kaksi, ja hän virvoittaa meidät, kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös,” (Hos. 6:2) on selvä kuvaannollinen ilmaus, joka tarkoittaa ”pian”.19 Ja kun profeetta Hesekielin (Hes. 4:5–9) käsketään maata paikallaan päivä jokaista kansan synninteon vuotta kohti, \'päivä\' on samaan aikaan sekä konkreettisessa että kuvaannollisessa käytössä!

\'ILTA\' (עֶרֶב ʿäräv) JA \'AAMU\' (בֹּקֶר bokär) -vastinpari löytyy yhteensä 38 kertaa niin Hamin, Sarfatin kuin meidänkin laskujemme mukaan.20 Tosin Hamin ja Sarfatin mukaan tämä luku ei sisällä niitä kohtia, joissa esiintyy myös sana \'päivä\' (יוֹם jom), kun taas meillä ne ovat mukana (3.Moos. 6:20, 4.Moos. 9:15, 5.Moos. 16:4, Dan. 8:26).

Jos tarkkoja ollaan, \'ilta\' (עֶרֶב ʿäräv) ja \'aamu\' (בֹּקֶר bokär) eivät yhdessä merkitse 24 tunnin \'vuorokautta\' kuin hyvin harvoin (luultavasti Dan. 8:14,26). Ham ja Sarfati ovat varmaankin tarkoittaneet, että kun sanat esiintyvät yhdessä, ne ovat luonnollisissa perusmerkityksissään.

Tähänkin on kuitenkin runsaasti poikkeuksia; sanat esiintyvät usein vertauskuvallisissa yhteyksissä.

Aamun ja illan rajaama päivä (Job. 4:20, Ps. 90:6) tai yö (Ps. 30:5, Jes. 17:14) tarkoittaa vertauskuvallisessa käytössä ”lyhyttä aikaa”. Toisaalta näitä sanoja käytetään myös, kun puhutaan kaiken aikaa tekemisestä (Ps. 55:17, Saarn. 11:6) – kenties myös susivertaukset (1.Moos. 49:27, Sef. 3:3) kuuluvat tähän. Lisäksi kerran (Ps. 65:8) aamu ja ilta – auringonnousun mailta auringonlaskun maille – viittaa koko maailmaan ja sen ihmisiin.

\'ILTA\' (עֶרֶב ʿäräv) JA \'PÄIVÄ\' (יוֹם jom) ovat samassa yhteydessä Hamin mukaan 23, Sarfatin mukaan 19 ja meidän laskuissamme 22 kertaa.21 Nämä ovat luonnollisissa merkityksissään melkein aina. Vain yhdessä kohdassa ne korostavat maalailevassa profetiassa vihollisjoukkojen kiirettä ja intoa (Jer. 6:4). Lisäksi toisessa kohdassa (3.Moos. 14:46) \'päivä\' (יוֹם jom) sisältyy ilmaukseen, joka tarkoittaa ”silloin, kun” (כָּל־יְמֵי kol-jeme). Yksi kohta on epävarma (Sak. 14:7).

\'AAMU\' (בֹּקֶר bokär) JA \'PÄIVÄ\' (יוֹם jom) esiintyvät samassa jakeessa Hamin mukaan 23, Sarfatin mukaan 19 ja meidän laskuissamme 24 kertaa.22 Poikkeuksia kirjaimelliseen vuorokauteen on useita. \'Päivät\' (יָמִים jamim) viittaavat silloin tällöin kaikkiin elinpäiviin (Job. 38:12, vrt. Ps. 90:14) tai hädän aikaan (Ps. 59:16). Sanat voivat olla vertauskuva lyhyestä ajasta (Ps. 90:14 \'aamu\', Jes. 17:11). Lisäksi ne voivat kuvata jatkuvaa tai toistuvaa tapahtumista (Ps. 59:16, 73:14, Jes. 28:19, Hes. 46:13, Aam. 4:4). Yksi vertauskuvallinen käyttö on merkitykseltään epäselvä (Jes. 38:13).

\'\' (לַיְלָה lajla) JA \'PÄIVÄ\' (יוֹם jom) täydentävät toisiaan Hamin ja meidän laskuissamme 52 kertaa ja Sarfatin mukaan 53.23 Yhdistelmä tarkoittaa vuorokautta ainakin 13 kertaa (1.Moos. 7:4,12, 2.Moos. 24:18, 34:28, 5.Moos. 9:9,11,18,25, 10:10, 1.Sam. 30:12, 1.Kun. 19:8, Job. 2:13, Jon. 1:17), ja sanat ovat useimmiten muulloinkin luonnollisissa merkityksissään.

Kuitenkin myös poikkeuksia löytyy. \'Yö\' (לַיְלָה lajla) ja \'päivä\' (יוֹם jom) ovat kahdesti osana kertomusta vertauskuvallisesta sokeudesta (Miik. 3:6, Hos. 4:5). Pari kertaa Yö ja Päivä esiintyvät personifioituina hahmoina (Ps. 19:2, Jer. 33:20; vaihtoehtoisesti ympäröivät sanat ovat vertauskuvallisia).

Usein ne kuvaavat jatkuvaa tai toistuvaa tapahtumista (1.Sam. 25:16, Ps. 42:3, 77:2, Saarn. 2:23, 8:16, Jes. 27:3, 28:19, 62:6). Osa vertauskuvista on epäselviä (Jes. 38:12,13, Sak. 14:7). Kerran viitataan hädän aikaan (Ps. 77:2), samoin ainakin kerran ajan lyhyyteen:

”Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä, kuin eilinen päivä, mailleen mennyt, kuin öinen vartiohetki.” (Ps. 90:4)

TULOKSET ovat selvät. Yksikään Hamin ja Sarfatin esittämistä sanapareista ei tarkoittanut ”poikkeuksetta” kirjaimellista vuorokautta.24

Miten on siis mahdollista, että Ham ja Sarfati väittävät, ettei poikkeuksia ole?

Monenlaisilla syillä voisi spekuloida.25 Kenties asian ytimessä on kuitenkin vain väärinymmärryksiä (ja ehkä laiskuutta tarkastaa itse muilta saadut argumentit – mutta siihen syyllistyvät kaikki).

Yksi selvä ongelma on, että Ham ja Sarfati hyväksyvät oikeiksi poikkeuksiksi vain sellaiset, joissa \'päivä\' (יוֹם jom) tarkoittaa jotakin yhtä vuorokautta pidempää ajanjaksoa.26 Edes vuosi (2.Aik. 21:19, mahdollisesti Aam. 4:4) ei riitä, koska eihän kukaan väitä Jumalan luoneen maailmaa kuudessa vuodessa! Mutta näin kapeasti katsoessa kohtien muut erot jäävät huomaamatta.

Lisäksi Ham ja Sarfati vaikuttavat ajattelevan, että jos jonkin Raamatun kohdan tekstissä on vertaus, mutta vertauksen sisällä vuorokauden aikaa kuvaava sana esiintyy jossakin tavallisista merkityksistään, voidaan kyseinen teksti luokitella kirjaimelliseksi.27 Mutta tämä on turhan yksinkertainen malli vertauskuvalliselle kielelle.28 Lisäksi tällainen tilasto ei auta laisinkaan päättelemään, ovatko luomiskertomuksen \'päivät\' vertauskuvallisia!

Joka tapauksessa on surullista, että näitä virheellisiä väitteitä toistetaan tosina luennosta ja kirjasta toiseen, olivat niiden taustalla mitkä syyt tahansa. Hamilla ja Sarfatilla on suuret kuulijakunnat, jotka luottavat saavansa heiltä oikeaa tietoa.

HUONOT ARGUMENTIT jonkin väitteen tai kannan puolesta eivät kuitenkaan sinänsä tee näkemyksestä itsestään väärää – tosin ne voivat vahingoittaa sen mainetta.

Itse asiassa, kirjaimellisten luomispäivien tueksi esitetyt perusteet olisivat ihan kelvollisia, kunhan niitä ei esitettäisi näin ehdottomassa muodossa. Ongelmana on juuri totuudenvastainen lisäys: ”Ei poikkeuksia!”

Kirjaimellinen kuuden päivän luominen on varmasti yksi luonnollisimpia ellei luonnollisin tapa lukea Raamatun ensimmäinen luku.29 Se sopii tekstiin pääosin hyvin. Merkittävin Raamatun sisäinen peruste sitä vastaan on seuraavasta luvusta (1.Moos. 2:15–23) syntyvä vaikutelma, että ennen Eevan luomista Aadam eli niin kauan, että ehti alkaa kaivata puolisoa.30 Ja tähänkin ongelmaan on toki tarjolla selityksiä.31

ENTÄ VANHAN MAAN kreationistien tulkinnat? Sopivatko ne tekstiin? Jos nykyinen tieteellinen käsitys maailmankaikkeuden historiasta on karkeasti oikea, kirjoittaisiko kaikkitietävä Jumala todella tällaisen kuvauksen luomisesta?

Ehkä.

Ensiksi on todettava, että Luoja varmastikin kirjoittaisi luomiskertomuksen, ei kuivaa akateemista selontekoa. Kertomukset ovat ihmisille niin keskeisiä, että myös modernin evoluutioteorian rekonstruktiot kuvataan usein kertomusmuodossa niin koulukirjoissa ja luontodokumenteissa kuin jopa tieteellisissä julkaisuissakin.

Ja kertomuksen luomisesta pitäisi olla vuosituhansien ajan eri kulttuurien ja ihmisten ymmärrettävissä!

Toiseksi, ihmisen näkökulmasta myös kertomuksessa mainitut luomakunnan osat ovat luovuttamattoman tärkeitä: valo ja pimeys, taivas, meri ja maa, kasvit, ajan kierto, veden ja ilman eläimet, maan eläimet ja ihminen, työ ja lepo.32

Jopa luomispäivien järjestys on sovitettavissa tieteellisten käsitysten kanssa paremmin yhteen kuin voisi odottaa.33

Ja on hyvä muistaa, että luomiskertomus on tehnyt ainakin yhden kiistatta oikean ennusteen – joskin tieteessä se hyväksyttiin vasta puoli vuosisataa sitten. Maailmankaikkeudella on alku.34

ONGELMIAKIN luomiskertomusta ja tieteen tuloksia yhteensovittaessa väistämättä tulee. Silmiinpistävin näistä on varmasti neljäs päivä:

”Jumala sanoi: Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia.” (1.Moos. 1:14)

Aurinko ja Kuu tulevat siis järjestyksessä kasvien (3. päivä) jälkeen!

Jos päivät tulkitsee vain kirjalliseksi rungoksi, ongelmaa ei tietenkään ole. Muuten tavallisin tulkinta on, että neljännen päivän korostus on juuri ajan osoittamisessa. Näin sen sisältö olisi taivaankappaleiden tulo näkyviin (esim. pilviverhon hälvetessä), ei niiden luominen.

Heprean aikamuotojen epämääräisyys ja merkitykseltään epämääräisen verbin \'muovata\' (עָשָׂה ʿasa) käyttäminen verbin \'luoda\' (בָּרָא bara) sijaan (1.Moos. 1:16) tekevät tästä tulkinnasta todennäköisemmän kuin miltä se ensi hätään kuulostaa. Sitä kenties tukee myös koko luomiskertomuksen äärimmäisen ihmis- ja maakeskeinen näkökulma – jopa päivä ja yö ovat mielekkäitä käsitteitä vain maan pinnalla olevalle tarkkailijalle.

Toisaalta sanaa \'muovata\' (עָשָׂה ʿasa) käytetään myös eläinten ja ihmisen luomisesta (1.Moos. 1:25–26), ja tulkinta vaikuttaisi rikkovan luomiskertomuksen päivien symmetrian.35

ENTÄ PÄIVÄT? Onko uskottavaa, että Jumala puhuisi päivistä, vaikka oikeasti kulunut aika on vuosimiljardeja?

Luultavasti.

Loppujen lopuksi tiedettä ja Raamatun ensimmäisiä lukuja yhteensovittaessa sana \'päivä\' on ongelmista pienimpiä:

Alussa lainatussa Toisen Mooseksen kirjan kohdassa, jossa työviikkoa perustellaan luomisviikolla, luomispäivät rinnastetaan suoraan luonnollisiin päiviin. Tätä voisi pitää vahvana perusteena luomispäivien kirjaimellisuuden puolesta.

Mutta myös päinvastoin: luomiskertomuksessa puhutaan kuudesta työpäivästä ja yhdestä lepopäivästä luultavasti juuri siksi, että niillä tahdotaan perustella ihmisten työviikko ja lepopäivä. Siksi luomiskertomuksessa oli pakko puhua juuri \'päivistä\', oli niillä kuvattava ajanjakso minkä pituinen tahansa.36 Itse asiassa Mooseksen laissa (2.Moos. 23:10–11, 3.Moos. 25:2–7) on myös vastaava kuuden työvuoden ja yhden sapattivuoden kierto.

ENTÄ JOS koko kysymys luomiskertomuksen päivien pituudesta on aivan toissijainen?

\'Päiville\' vaikuttaisi olevan monta hyväksyttävää tulkintaa. Luomiskertomuksen ymmärtämisessä tuon yhden sanan täsmällinen merkitys tuskin on keskeisin asia. Ja jos nykytieteen tulokset ja Raamatun haluaa sovittaa yhteen, monet muut asiat tuottavat paljon vakavampia haasteita.

Eiväthän luomispäivät ole edes Raamatun sisällä keskeinen kysymys. Toisen Mooseksen kirjan (20:11, 31:17) jälkeen niitä ei mainita koko Vanhassa Testamentissa, ja Uudessa Testamentissakin viitataan vain kertaalleen seitsemänteen päivään, jolloin Jumala lepäsi (Hep. 4:4) – vaikka luominen kyllä mainitaan kymmeniä kertoja.

Kun luomispäivät ovat Raamatussa itsessään näin sivuosassa, miksi niiden tulkinnan tarvitsisi tuottaa raja-aitoja kristittyjen välille?

 

Aihepiirin käsittely jatkuu tekstissä Onko Jumala todella sanonut että Aurinko kiertää Maata?




 

Numeroidut (painetun artikkelin sisältämät) viitteet

 

1 Aihepiiri on äärettömän laaja ja sivuaa lukuisia tieteenaloja. Oma asiantuntemuksemme on rajallista, samoin artikkelin pituus. Jätämme siksi käsittelemättä mm. evoluution, maailman iän, ihmislajin synnyn, Jumala-oletuksen ja eksegetiikan suhteen, babylonialaiset ym. alkumyytit, eri tulkintojen teologiset implikaatiot, Intelligent Designin, progressiivisen kreationismin ja teistisen evoluution, tieteenfilosofian (demarkaatio, Stephen Jay Gould), bayesiläisen hypoteesitestauksen ja monet yksityiskohdat.

2Day-Gap View”, esim. matemaatikko John Lennox (2011): Seven Days that Divide the World (jatkossa SDDW), s. 49–58.

3Day-Age View”, esim. astronomi Hugh Ross (2001/1998): The Genesis Question, 2nd ed., ja edesmennyt VT:n eksegetiikan professori Gleason Archer, esim. Archer (1982): New International Encyclopedia of Bible Difficulties, s. 55–65. Varsinainen ”Analogical Days”, esim. VT:n eksegetiikan professori (ja M.Sc.!) C. John Collins, Collins (2006): Genesis 1–4, s. 124–.

4Framework View”, kantava ajatus on se huomio, että päivät 1–3 luovat ne ympäristöt, jotka täytetään samassa järjestyksessä päivinä 4–6. Tästä tekstin rakenteellisuudesta päätellään, että aikajärjestys ei ole sille tärkeä. Wenham (1987): Genesis 1–15, Word Biblical Commentary, s. 6–7, esittää aineiston selkeästi, mutta ei sitoudu kantaan täysin.

5 Muita näkemyksiä esittelee esimerkiksi Craig (2013): ”Creation and Evolution”, Defenders Podcast: Series 2, http://bit.ly/1mhVqVe.

6 Toki tiettyä tulkintaa voi pitää oikeana myös olematta itse kreationisti.

7 Lewis (1989): ”The Days of Creation: a Historical Survey of Interpretation”, Journal of Evangelical Theological Society 32.4, s. 433–455, http://bit.ly/1iyJpzT. Millam (2011): ”Coming to Grips with the Early Church Fathers’ Perspective on Genesis”, osat 1–5, Reasons to Believe, http://bit.ly/1qyFfYS (jatkossa CGECF).

8 Poikkeuksia toki oli, esim. Efraim Syyrialaisen Genesis-kommentaari, ks. McVey et. al. ed. (1994): St. Ephrem the Syrian: Selected Prose Works, The Fathers of the Church vol. 91, s. 74, http://bit.ly/1qyFlQe.

9 Ks. CGECF. Esim. Luther ja Calvin kirjoittivat tietoisesti allegorista tulkintaa vastaan. Luther (1911/1544): Genesisvorlesung, Weimarer Ausgabe vol. 42, s. 3–5, http://bit.ly/1rDBhhw, englanninkielinen käännös Luther (1858/1544): A Commentary on the First Five Chapters of the Book of Genesis, s. 23–26, http://bit.ly/1qyFumR. Calvin (1563): Genesis, s. 3–4, http://bit.ly/1rDBwsS, englanninkielinen käännös Calvin (1948/1563): Commentaries on the First Book of Moses Called Genesis, vol. 1, s. 78, http://bit.ly/1sIc0H8.

10 Koehler & Baumgartner (1995): The Hebrew and Aramaic Lexicon of the Old Testament, vol. 2, s. 399–401. Brown, Driver & Briggs (2007/1906): Hebrew and English Lexicon, s. 398–401, http://bit.ly/1iyKk3l.

11 DVD-luento Ham (2003): Six Days and the Eisegesis Problem, 18:52–18:59, http://bit.ly/1wBFc1h, http://bit.ly/TmCsG2 (jatkossa SDEP): ”So: ’Day’ plus number means an ordinary day. ’Evening’ and ’morning’ means an ordinary day. ’Evening’ with ’day’ or ’morning’ with ’day’ means an ordinary day. ’Night’ with ’day’ means an ordinary day.”

12 ”No exception!”, SDEP, 18:10 ja 18:32. Lisäksi ”aina” (”always”) kohdissa 18:30, 18:43 ja 18:50.

13 Kohlenberger & Swanson (1998): The Hebrew-English Concordance to the Old Testament (jatkossa HECOT).

14 Ham käyttää itse asiassa toisessa yhteydessä hieman eri lukuja, ks. Ham (2006): ”Could God Really Have Created Everything in Six Days?” teoksessa Ham ed. (2006): The New Answers Book, s. 88–112, http://bit.ly/1wBFsNz (jatkossa NAB). Stambaugh (1991): ”The Days of Creation: A Semantic Approach”, Creation Ex Nihilo Technical Journal 5.1, s. 70–78, http://creation.com/semantic (jatkossa ASA), antaa samat luvut kuin Sarfati (2011/2004): Refuting Compromise, 2nd ed. (jatkossa RC2), ja on mahdollisesti tämän lähde, ks. RC2, s. 68 n. 2. ASA ei etsi sanoja saman jakeen sisältä, vaan ”syntagmaattisessa suhteessa” olevia sanoja (käytännössä sama virke?), mikä voisi selittää osan lukumääräeroista. Emme kuitenkaan onnistuneet saamaan samoja lukuja näinkään. Eroja voisi aiheuttaa myös esim. eri version käyttäminen alkutekstistä. Jotkin erot ovat kuitenkin niin suuria, että käsin tai tietokoneella tehdyssä luetteloinnissa tapahtuneet virheet ovat todennäköisempi selitys.

15 SDEP, 18:00. RC2, s. 73. Oma läpikäynti tehtiin käsin HECOT:n avulla, s. 677–691 [G/K 3427]. 1Moos. 2:2(x2),3, 7:4(x2),10,11,12,17,24, 8:3,4,6,10,12,14, 17:12, 21:4, 22:4, 24:55, 27:44,45, 29:20, 30:36, 31:22,23, 33:13, 34:25, 40:12,13,18,19,20, 42:17,18, 50:3(x2),10, 2Moos. 3:18, 5:3, 7:25, 8:27, 10:22,23, 12:6,15(x4),16(x2),18(x2),19, 13:6(x2),7, 15:22, 16:1,5,22,26(x2),27,29(x2),30, 19:11,15,16, 20:9,10,11(x2), 22:30(x2), 23:12(x2),15, 24:16(x2),18, 29:30,35,37, 31:15(x2),17(x2), 34:18,21(x2),28, 35:2(x2), 40:2, 3Moos. 7:17,18, 8:33(x2),35, 9:1, 12:2,3,4,5, 13:4,5(x2),6,21,26,27,31,32,33,34,50,51,54, 14:8,9,10,23,38,39, 15:13,14,19,24,28,29, 19:6,7, 22:27(x2),28, 23:3(x2),6(x2),7,8(x2),16,34(x2),35,36(x2),39(x4),40(x2),41,42, 4Moos. 6:9,10, 7:12,18,24,30,36,42,48,54,60,66,72,78, 9:3,5,11, 10:33(x2), 11:19(x4), 12:14(x2),15, 13:25, 14:34, 19:11,12(x4),14,16,19(x3), 20:29, 28:16,17(x2),18,24,25, 29:12(x2),17,20,23,26,29,32,35, 31:19(x3),24, 33:3,8, 5Moos. 1:2, 5:13,14, 9:9,11,18,25, 10:10, 16:3,4(x2),8(x2),13,15, 34:8, Jos. 1:11, 2:16,22, 3:2, 5:10, 6:3,4,14(x2),15, 9:16,17, 10:32, Tuo. 11:40, 14:12,14,15,17(x2),18, 19:4,5,8, 20:22,24,30, 1Sam. 2:34, 9:15,20, 10:8, 11:3, 13:8, 17:16, 20:34, 25:38, 27:1, 30:1,12,13, 31:13, 2Sam. 1:1,2, 12:18, 20:4, 21:9, 24:8,13, 1Kun. 3:18, 4:22, 8:65(x3), 12:5,12(x2),32,33, 16:15, 19:8, 20:29(x3), 2Kun. 2:17, 3:9, 20:5,8, 1Aik. 9:25, 10:12, 12:39, 21:12, 2Aik. 7:8,9(x3),10, 10:5,12(x2), 20:25,26, 21:19, 28:6, 29:17(x3), 30:21,22,23(x2), 35:17, 36:9, Esr. 3:6, 6:22, 8:15,32,33, 10:8,9,13,16,17, Neh. 2:11, 5:18(x2), 6:15, 8:2,13,18(x3), 9:1, Est. 1:4,5,10, 3:12,13, 4:11,16, 5:1, 7:2, 8:12, 9:1,15,17,21(x2),27, Job. 2:13, Jes. 9:14, 10:17, 30:26, 47:9, 66:8, Jer. 42:7, Hes. 3:15,16, 4:5,6,9, 43:22,25,26,27, 44:26, 45:21(x2),23(x2),25(x2), 46:1, Dan. 1:12,14,15, 10:4,12,13, 11:20, 12:11,12, Hos. 6:2, Aam. 4:4, Jon. 1:17, 3:3,4(x2), Hag. 1:1,15, 2:18, Sak. 1:7, 3:9, 14:7.

16 Myös ”kaksi päivää” on ehkä mahdollinen tulkinta. Tätä puolustaa Doyle (2013): ”Does Yom with a Number Always Refer to 24-Hour Days? 2 Chronicles 21:19 and the Meaning of Yom”, Creation Ministries International, http://bit.ly/1qf8IJD. Antiikin käännöksistä Septuaginta kääntää ’päivä’, Vulgata ’vuosi’. Vuoden 1992 kirkkoraamattu sivuuttaa koko ilmauksen.

17 Kymmenyksistä vrt. 5.Moos. 14:28–29, 26:12–. Kiitosuhrista ks. 3.Moos. 7:13.

18 New International Version kääntää ”unique day”, http://bit.ly/1qf5c25, minkä myös Stambaugh hyväksyy, ASA.

19 Hamin mielestä ’päivän’ on Hos. 6:2:ssa pakko olla konkreettinen, jotta vertauskuva toimisi, NAB, s. 93 n. 9. Samaan tapaan Sarfati, RC2, s. 76. Mutta tässä sekoitetaan asioita: vaikka vertauskuvan sisällä ’päivä’ on luonnollinen päivä, sen ulkopuolella viittaus on lyhyeen aikaan.

20 SDEP, 18:29. RC2, s. 81. Oma luettelomme ks. http://bit.ly/UMQdiF, tarkistettu käsin HECOT:n avulla, s. 321–322 [G/K 1332], s. 1260–1261 [G/K 6847]. 1.Moos. 49:27, 2.Moos. 16:8,12,13, 18:13,14, 27:21, 29:39,41, 3.Moos. 6:20, 24:3, 4.Moos. 9:15,21, 28:4,8, 5.Moos. 16:4, 28:67, 1.Kun. 17:6, 2.Kun. 16:15, 1.Aik. 16:40, 23:30, 2.Aik. 2:4, 13:11, 31:3, Esr. 3:3, Est. 2:14, Job. 4:20, Ps. 30:5, 55:17, 65:8, 90:6, Saarn. 11:6, Jes. 17:14, Hes. 24:18, 33:22, Dan. 8:14,26, Sef. 3:3.

21 SDEP, 18:36. RC2, s. 81. Oma luettelomme ks. http://bit.ly/1rDCzsM, tarkistettu käsin HECOT:n avulla, s. 1260–1261 [G/K 6847], s. 677–691 [G/K 3427]. 2.Moos. 12:6,18(x2), 3.Moos. 6:20, 14:46, 15:19, 4.Moos. 9:3,5,11,15, 19:19, 5.Moos. 16:4, Jos. 5:10, 8:29, Tuo. 20:26, 1.Sam. 14:24, 1.Kun. 22:35, 2.Aik. 18:34, San. 7:9, Jer. 6:4, Dan. 8:26, Sak. 14:7.

22 SDEP, 18:33. RC2, s. 81. Oma luettelomme ks. http://bit.ly/1iyKZSy, tarkistettu käsin HECOT:n avulla, s. 321–322 [G/K 1332], s. 677–691 [G/K 3427]. 2.Moos. 10:13, 19:16, 3.Moos. 6:20, 7:15, 22:30, 4.Moos. 9:15, 5.Moos. 16:4, Tuo. 19:5,8, 1.Sam. 9:19, 11:11, 2.Kun. 7:9, Job. 1:5, 38:12, Ps. 59:16, 73:14, 90:14, Jes. 17:11, 28:19, 38:13, Hes. 46:13, Dan. 8:26, Aam. 4:4, 5:8.

23 SDEP, 18:48. RC2, s. 82. Oma luettelomme ks. http://bit.ly/TmDiCz, tarkistettu käsin HECOT:n avulla, s. 677–691 [G/K 3427], s. 880–881 [G/K 4325 & 4326]. 1.Moos. 7:4,12, 8:22, 31:39,40, 2.Moos. 10:13, 24:18, 34:28, 3.Moos. 8:35, 4.Moos. 11:32, 5.Moos. 9:9,11,18,25, 10:10, 1.Sam. 19:24, 25:16, 28:20, 30:12, 1.Kun. 8:29,59, 19:8, Neh. 1:6, 4:22, Est. 4:16, 6:1, Job. 2:13, 3:3,6, 17:12, Ps. 19:2, 42:3, 74:16, 77:2, 88:1, 90:4, 139:12, San. 7:9, Saarn. 2:23, 8:16, Jes. 27:3, 28:19, 38:12,13, 62:6, Jer. 33:20, 36:30, Hos. 4:5, Aam. 5:8, Jon. 1:17, Miik. 3:6, Sak. 14:7.

24 Eksegeesimme voi toki kiistää monissa yllä luetelluista kohdista. Lisäksi monet käytöt ovat erikoistapauksia (esim. ajanilmausten käyttäminen lyhyen ajan vertauskuvana), jotka eivät sovellu 1Moos. 1:n tulkintaan. Vähintään voidaan kuitenkin todeta, että näiden sanayhdistelmien vertauskuvallinen käyttö ei ollut hepreankielisille kirjoittajille ongelma.

25 Yksi vaikuttava asia on valittu bibliologia (oppi Raamatusta). Esim. Sarfati korostaa Raamatun itseriittoisuutta ja sen merkityksen selvyyttä (perspicuity) joka ihmiselle. Niinpä tulkinnan hakeminen tieteen avulla on tieteen asettamista Raamatun yläpuolelle. Jännitteisesti tämän kanssa hän sallii tieteen ratkaisevan tulkinnan sellaisissa tapauksissa, joissa kieli on monimerkityksistä (equivocal). RC2, s. 35–54. Mutta mihin vedetään raja?

26 Esim. SDEP, 24:31. RC2, s. 73, 76, 116. Ks. myös s. 75, jossa ’ikuisuus’ on puolestaan liian pitkä.

27 Esim. SDEP, 22:52–24:01. RC2, s. 76, 87, vrt. 81.

28 Nykyaikaisesta metaforateoriasta ks. esim. Grady et. al. (1999): ”Blending and Metaphor” teoksessa Gibbs & Steen ed. (1999): Metaphor in Cognitive Linguistics, s. 101–124, http://bit.ly/1qyGA1V.

29 Hiukan yllättäen useimmat englanninkieliset tieteelliset kommentaarit välttävät ottamasta kantaa asiaan. Tiukan kannan luonnollisten vuorokausien puolesta ottaa kuitenkin esim. Gerhard von Rad, von Rad (1987/1949): Das erste Buch Mose: Genesis, s. 43, http://bit.ly/1o72yrK, englanninkielinen käännös von Rad (1972/1949): Genesis, s. 65, http://bit.ly/1qf6f1R.

30 Useimpien tutkijoiden kannattaman Julius Wellhausenin nelilähdeteorian mukaan 1.Moos. 1:12:4a ja 1.Moos. 2:4b– tulevat eri lähteistä. Lopullisen muodon kokoaja on kuitenkin ilmeisesti pitänyt kertomuksia yhteensopivina, joten nykyisessä kontekstissaan toista lukua voi käyttää sen päättelemiseen, miten 1Moos.:n kokoaja ja lukijat ovat sitä tulkinneet.

31 Sarfati vastaa kritiikkiin yksityiskohtaisesti, RC2, s. 88–91.

32 Vähemmän tärkeitä voisivat olla esim. babylonialaisten alkumyyttien moninaisten jumalien sikiämiset – tai maailman ikä.

33 Yksityiskohtaiset sovittamiset ovat aina ongelmallisia. Silti niitä yritetään, ks. esim. ei-kristitty eläintieteilijä Andrew Parker, Parker (2009): The Genesis Enigma.

34 Georges Lemaître kehitti alkuräjähdysteorian 1920-luvun lopulla. Sitä vastustettiin laajalti, myös sen uskonnollisten implikaatioiden takia. Kosmisen taustasäteilyn löytyminen 1964 oli ratkaiseva kokeellinen varmistus. Ks. esim. ”Big Bang”, Wikipedia, http://bit.ly/1sIdLnV.

35 Ks. viite 4.

36 Esim. Ham, SDEP, 22:33–22:41, ei huomioi tätä vaan esittää kymmenen heprean sanaa (alkuperäinen julkaisu ASA), joita kirjoittaja olisi voinut käyttää, jos olisi halunnut puhua pitkästä ajasta. Monet listan sanoista ovat myös muuten kyseenalaisia.

Viitteet tarkastettu 23.6.2014