Fingerporin isä Pertti Jarla: ”Jos rukous voisi todistetusti vaikuttaa, kääntyisin”


Helsingin Vapaa-ajattelijoiden hallituksessa toimiva Fingerporin piirtäjä Pertti Jarlahaluaisi ihmisten ajattelevan omilla aivoillaan. Hänen mukaansa ihmisten ei tulisi omaksua kritiikittä myöskään Jumalan olemassaoloa vastaan esitettyjä argumentteja.

Jarla myöntää, että kiitettävä osuus Jumalan olemassaoloa vastaan esitetyistä perusteluista ei toimi. Esimerkkinä hän mainitsee Occamin partaveitsen, eli periaatteen, jonka mukaan yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita yksinkertaisin. ”Olen kuullut runsaasti hyviä perusteluja sille, että Jumala voisi olla olemassa. Siis että se olisi loogisesti mahdollista.”

Jumalan olettamista Jarla vertaa tuntemattoman luonnonlain olettamiseen. ”Kun ydinfysiikkaa ei vielä tunnettu, Aurinko selitettiin kemiallisesti. Jos tällöin olisi oletettu ydinfysiikan olemassaolo, se olisi selittänyt Auringoksi kutsutun ilmiön paremmin kuin kemiallinen selitys. Kannattaako siis Jumalaakaan selityksenä sulkea pois? Mielestäni ei”, hän perustelee.

Jarla kuitenkin toteaa samaan hengenvetoon, ettei ole kuullut yhtään perustelua, joka olisi vakuuttanut hänet siitä, että Jumala todella olisi olemassa. Hänen mielestään maailma näyttää siltä, että sen voidaan hyvin kuvitella olevan olemassa myös ilman Jumalaa.

”On mahdotonta todistaa, että kaiken takana ei olisi älyä. On vain vähintäänkin yhtä vaikeaa osoittaa, että kaiken taustalla olisi älyä.”

Ihmisten usko kaikkitietävyyteensä saa Jarlan takajaloilleen.

”En oikein pidä siitä, että jotkut esittävät tietävänsä kaiken siitä, millainen maailmankaikkeus on. Meidän aistimme ovat rajallisia. Kaikkitietävyyden olettava argumentointitapa on todella epätieteellinen.”

Myös päinvastainen ilmiö, joka leviää Internetin keskustelupalstoilla, saa risuja osakseen.

”Nykyään näyttäisi olevan muodikasta mennä nettiin levittämään omia uskomuksiaan ja perustella niitä toteamalla, että tiede on nyt nollattu ja että tieteentekijät eivät tiedä mistään mitään. Se on erityisen noloa siksi, että tämä kaikki tapahtuu tietokonetta käyttäen.”

”Kristinusko oli iloton tapa elää”

Uskonnollisista aiheista sarjiksissaan vitsiä vääntävä Jarla tuntee kristilliset ympyrät, eikä uskonto ole hänelle lainkaan vieras asia. ”Sain lapsuudessani kristillisen kasvatuksen, ja rippikoulun aikoihin aloin lukea itsekseni Raamattua.”

”Toisaalta aloin myös hengata ulkona kavereideni kanssa. Vietimme niin sanotusti äänekästä elämää. Mielestäni Raamattu puhui kaikenlaista elämöintiä sekä kaljoittelua vastaan, ja koin Raamatun opetuksen olevan ristiriidassa elämäntapani kanssa.”

Niinpä Jarla alkoi vieraantua kristillisestä uskosta, opista ja elämäntavasta ajan mittaan. ”En oikeastaan edes muista, miten minusta tuli ateisti. Ei ole mitään erityistä kirjaa tai konkreettista käännekohtaa; maallinen maailmankatsomus vain alkoi tuntua kiinnostavammalta. Nämä jutut ovat mielestäni lähinnä makuasioita. Ihminen valitsee sen, mikä kolahtaa. Koin kristinuskon hiukan ilottomaksi tavaksi elää.”

Jarla tuntee edelleen runsaasti kristittyjä, ja hänellä on lämpimät välit myös kaikenkarvaisten ”hihhulien” kanssa. Osa tuttavapiiristä kuuluu herätysliikkeisiin.

”Useat sarjikseni liittyvät vahvasti herätysliikkeisiin. Herätysliikkeet ovat kiisteltyjä, ja siksi otollisia huumorin lähteitä. Hyvä esimerkki tästä on Fingerporin Heräämisopas, jonka julkaisun vuoksi pelkäsin saavani osakseni silmitöntä vihaa.”

Vaan toisin kävi.

”Esimerkiksi joku helluntailainen saarnaaja otti minuun yhteyttä ja sanoi tykänneensä ihan sikana.”

”Jos rukoilemalla voisi vaikuttaa, kääntyisin”

Luterilaisen henkilöhistoriansa vuoksi Jarla ei kokisi kristityksi kääntymistä ongelmana.

”Jos voitaisiin osoittaa, että Torinon käärinliinat ovat aidot, olisi se niin uskomattoman karmeaa, että alkaisin olla vakuuttunut”, hän vastaa kysymykseen siitä, voisiko mikään peruste tai todiste vakuuttaa häntä Jumalan olemassaolosta.

”Ja jos rukoilemalla voitaisiin todistetusti vaikuttaa maailmaan, kääntyisin heti. Koska minulla on uskonnollista taustaa, en näkisi asiassa mitään ongelmaa.” Myöskään toteutunutta ennustusta Jarla ei uskoisi voivansa selittää pois.

Oman uskonnollisen elämänvaiheensa aikana Jarla ei muista kokeneensa mitään, minkä olisi tulkinnut ihmeeksi.

Uskonnonvapaus kiinnostaa

Tällä hetkellä Jarla ei enää pyörittele uskonasioita päässään kovin aktiivisesti. Se aika oli ja meni.

”En enää epäile aktiivisesti, ja minulle on vakiintunut tietynlainen maailmankuva. Arvostan kuitenkin niitä, jotka funtsivat näitä juttuja aktiivisesti eivätkä ole niin hiton varmoja kaikesta.”

Jarla ei ole edes lukenut yhtäkään uusateistista kirjaa. ”Minulla on kyllä hyllyssä Dawkinsin God Delusion, mutta en ole saanut vielä aloitettua sitä.”

Nykyään Jarlaa eivät enää hierrä niinkään uskonasiat, vaan uskonnonvapauden puutteellinen toteutuminen. Siitä hänellä on omakohtaisia kokemuksia.

”Koulua käydessäni uskonnonopetuksemme oli todella tunnustuksellista, eikä elämänkatsomustietoa ollut, koska kursseja ei saatu koskaan täyteen.”

Sarjakuvanikkari korostaa, ettei kuitenkaan halua estää ihmisten oikeutta uskontoon. ”Ihmisten pitäisi antaa miettiä näitä asioita itse.”

Nykyään Jarla edistää vapaata ajattelua Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n hallituksessa. Vastikään hän toteutti Vapaa-ajattelijoiden julkaiseman sarjakuvamaisen tiedotteen, jossa kritisoitiin kaupungin osallistumista Kampin kappelin rahoitukseen, erityisesti siksi, että 40 prosenttia helsinkiläisistä ei kuulu kirkkoon.

Vapaa-ajattelijat ovat yleensä esiintyneet julkisuudessa uskonnonvastaisina änkyröinä, mutta siihen Jarla ennustaa muutosta.

”Haluamme profiloitua myönteisillä asioilla, emmekä vain valittaa kaikesta. Vapaa-ajattelijat korostavat katsomusten tasa-arvoa, eivätkä halua kitkeä uskontoja pois.”

 

Cross Sectionin toimitus kiittää Pertti Jarlaa sarjiksesta!