Uskonto ja tiede: Mitä kristitty teekkari ajattelee?

Uskonto ja tiede: Mitä kristitty teekkari ajattelee?

Tämä teksti liittyy laajempaan artikkeliin Miten kristitty teekkari perustelee uskonsa?

KUN PROFESSORIT Kari Enqvist ja Tapio Puolimatka väittelivät uskonnon ja tieteen suhteesta lokakuussa 2009 HY:n keskustakampuksella, satapäisen yleisön joukossa istui myös kymmenkunta kristittyä teekkaria. Keskustelu aiheesta väittelyn jälkeen kertoi, että heidän parissaan esiintyjien saama kannatus jakautui melko tarkasti kahtia; mitään selkeän enemmistön mielipidettä ei ollut mahdollista muodostaa.

Se, että teekkari ymmärtää ja tukee insinöörimäisesti argumentoinutta Enqvistiä "humanistien" leiriin laskettavan filosofin (Puolimatka) sijaan, ei sinänsä yllätä. Hieman yllättäväksi tilanteessa kuitenkin jää se, että kannatuksella näyttää olevan yllättävän vähän tekemistä maailmankatsomuksen kanssa.

Mutta mitä "keskimääräinen" kristitty tekniikan alan ihminen lopulta ajattelee tieteen rajoista ja tieteen tarvitsemista perusteista? Kysyimme asiaa kuudelta Ristin killan teekkarilta samalla, kun haastattelimme heitä laajempaa artikkelia Miten kristitty teekkari perustelee uskonsa?varten. 


Kysymykset

A.) Oletko tutustunut tai osallistunut uskon, tiedon ja tieteen suhteesta käytyyn keskusteluun? Esimerkiksi oletko lukenut kirjoja tai itse väitellyt aiheesta? Voit mainita, jos pidät jonkun tunnetun henkilön näkemyksiä erityisen hyvin tai erityisen huonosti perusteltuina.

B.) Useimpien ateistien ja ei-uskonnollisten ihmisten mielestä kaikki usko yliluonnolliseen on tieteessä turhaa. Monet heistä sanovat uskon jopa uhkaavan tiedettä.

Jotkut kristityt väittävät täysin päinvastaista. Heidän mukaansa tietyt luonnontieteen taustakäsitykset (kuten se, että luontoa voi kuvata täsmällisesti matemaattisin keinoin) voidaan perustella paremmin teistisen katsomuksen pohjalta.

Suinkaan kaikki kristityt eivät pidä tätä selitystä vakuuttavana. He saattavat perustella näkemystään esimerkiksi sillä, että filosofisilla ja katsomuksellisilla asioilla ei ole tieteenteossa merkitystä. Tieteen selitykseksi riittää se, että se toimii.

Mitä sinä ajattelet tästä? 


Vastaukset

Hannu Hartikainen, 24
Informaatioverkostot

A.) Olen tutustunut aiheeseen populaaritasolla, mutta en osallistunut. Vahvoja tietoja minulla ei ole.

B.) Luonnontieteen filosofinen perusta on minusta mielenkiintoinen asia. Valitettavasti luonnontieteilijät pyrkivät usein sivuuttamaan aiheen haihatteluna. Toki muitakin työkaluja kuin tieteen menetelmiä voi käyttää tuntematta niiden toimintaperiaatetta, mutta lopputuloksen kestävyys voi kärsiä.

Kaikki uskovat joka tapauksessa johonkin, joten näen tutkijoiden erilaiset uskomukset ja oletukset rikkautena. Se parantaa mahdollisuutta löytää paras teoria. Tieteen metodi ei pysty synnyttämään teorioita tyhjästä, mutta sen pitäisi kyllä karsia ajan kuluessa väärät pois. 

Marjukka Kokkonen, 31
Sähkötekniikka, vastavalmistunut DI

A.) Olen, jos irc-kanavat ja keskustelut raamiksessa lasketaan, mutta en muuten.

B.) Kieltämättä, harmikseni, tieteeseen sisältyy melkein aina näitä huonosti perusteltuja tai perusteettomia pohjaoletuksia. Ne ovat käsityksiä, jotka itse kukin imee ympäristöstään, ja joihin myös uskonto ja katsomus vaikuttavat.

Uskolla yliluonnolliseen tosin ei ole monilla tieteenaloilla merkitystä. Jos tutkitaan vaikkapa paperin vetolujuutta mittarilla, lukema on sama uskomuksista riippumatta.

Tieteen teossa tarvitaan silti avarakatseisuutta. Jos tulos on päätetty etukäteen siksi, että "Jumala sanoo", tai siksi, että "Jumalaa ei ole", minun mielestäni emme puhu enää tieteestä vaan politikoinnista. 

Otto Pellinen, 20
Tietotekniikka

A.) Olen kirjoittanut aiheesta netissä Apologetiikkawikiin ja lukenutkin jonkin verran. Pidän hyvinä esimerkiksi Matti Kankaanniemen ja Tapio Puolimatkan argumentteja.

B.) Luonnontieteen taustaoletukset pitäisi mielestäni kyetä oikeuttamaan jotenkin. Tähän maailmankatsomus tietenkin vaikuttaa. Tutkimus ei saisi myöskään olla ristiriidassa taustaoletusten kanssa – silloin tutkimus on virheellistä tai oletuksia pitää vaihtaa.

Yliluonnollisen rajaaminen tieteen ulkopuolelle on nähdäkseni perusteltua ns. kovissa tieteissä, joissa tutkitaan toistokokein luonnollisia säännönmukaisuuksia. Sen sijaan historiantutkimuksessatämä rajaus voi viedä metsään, kun yliluonnollista väliintuloa ei voida ottaa huomioon. 

Katri Virtanen, 24
Biotekniikka

A.) Olen lähinnä lukenut ja kuunnellut aiheesta, en itse väitellyt. Opiskelualani vuoksi olen tutustunut etupäässä evoluutiokeskusteluun. En osaa mainita hyviä kirjoja, mutta haluaisin lukea teoksen Evoluutio – kriittinen analyysi, jos vain ehtisin.

B.) Valitettavasti en osaa oikein vastata tähän. 

Janne Wallenius, 26
Bioinformaatioteknologia, vastavalmistunut DI

A.) Jonkin verran olen tutustunut. Olen kuunnellut debattia ja lukenut Tapio Puolimatkan kirjanUsko, tieto ja myytit. Siinä oli hyvä vire juuri siinä, että kaikkeen tietoon sisältyy oletuksia. Enempää en kirjasta innostunut, koska suhtaudun tietoon instrumentalistisesti.

B.) Varmasti katsomuksella on jotain vaikutusta tieteentekoon, sillä ihmisiä tutkijatkin vain ovat. En kuitenkaan näe kysymystä kovin olennaisena. Jos asiat tehdään oikein, oletuksilla ei pitäisi olla pidemmän päälle merkitystä. Väärä taustaoletus voi johtaa vääriin päätelmiin, mutta kyllä ne oletukset rapisevat pois, kun tarpeeksi kauan hakataan päätä seinään. 

Olli Toivonen, 21
Automaatiotekniikka

A.) Olen keskustellut aiheesta paljon sekä lukiossa että armeija-aikana, mutta TKK:lla vähemmän. Olen myös vieraillut apologiaseminaareissa. Suosittelen erityisesti C. S. Lewisin jaLeif Nummelan argumentteja, sekä Lee Strobelin kirjaa Tapaus Kristus.

B.) Minulla ei ole tähän mitään suurta mielipidettä. On toki tärkeää kysellä, mihin tieteen tekemisen rajat ja säännöt pohjautuvat ja millaisin perustein rajoja voisi ehkä laajentaa. Silti omalta kohdaltani näen hedelmällisempänä keskittyä muihin asioihin.