Antiikin aborttimenetelmät:

Mahapotkusta kirurgisiin instrumentteihin ja ehkäisyuutteisiin

Tämä teksti liittyy laajempaan artikkeliin Aborttikeskustelua 2000 vuoden takaa.

ANTIIKIN ABORTTIMENETELMÄT voidaan jakaa mekaanisiin ja kemiallisiin. Mekaanisista keinoista yksinkertaisimmat olivat hyvin karkeita: vyö vatsan ympärille ja potku mahaan [1].

Ainakin rikkaiden käytettävissä oli myös kirurgisia välineitä, joilla kohdun suu avattiin, sikiö leikeltiin osiin ja vedettiin ulos; näistä kertoivat muiden muassa Tertullianus [2] ja Aulus Cornelius Celsus [3]. Samankaltaisia menetelmiä lienee voitu käyttää poistamaan kohdusta sikiö, joka oli kuollut kemialliseen aborttiin.

Kuolleen, yli 6 kuukauden ikäisen sikiön poistamiseen opasti yksityiskohtaisesti Celsus [3]:

"Jos pää on lähimpänä, [kohdun] sisään pujotetaan lyhytkärkinen ja sileä koukku, joka isketään kiinni silmään, suuhun tai korvaan. ... Mutta jos sikiö makaa poikittain, eikä sitä saa suoristettua ... [se] leikataan poikki niskan kohdalta, jotta osat voi poistaa erikseen. Tämä tehdään koukulla ... jonka sisäreuna on terävä."

KEMIALLISISTA MENETELMISTÄ käytettiin useimmiten alatietä annosteltavia myrkkyjä, joiden tarkoituksena oli aiheuttaa keskenmeno tai tappaa sikiö [1]. Myös myrkyn nauttimisen suun kautta mainitsevat monet lääkärit, kuten Dioskorides (n. 40–90), Galenos(129–199) ja Soranos Efesolainen (n. 100-luku) [1] [4a].

Ferula gummosa

Aborttimyrkkyjen ohella antiikin roomalaisilla oli käytössään myös oikeita ehkäisylääkkeitä, tai ainakin lääkkeitä jotka nykyisin luokiteltaisiin jälkiehkäisyn joukkoon. Useimmiten kyse oli kasvisuutteista [4b].

Vaikka rohtojen tehoon tulee suhtautua osin kriittisesti jo sen vuoksi, mitä muuta jotkin teokset aiheesta väittivät (esim. [5]), huuhaaksikaan kirjoituksia ei voi leimata. Antiikin ehkäisymenetelmiä tutkineen John M. Riddlen mukaan [4] resepteistä parhaat ovat osoittautuneet rotta- ja ihmiskokeissa varsin tehokkaiksi. (Linkki Riddlen kirjan akateemiseen referaattiin / arvosteluun [6].)

Voiton vievät Soranoksen tuntemat Ferula-suvun kasvit. Niistä eristetty kemikaali, ferujoli, pystyy estämään raskaudet 0,6 mg/kg annoksena miltei täydellisesti [4c] [7]. Myös monet muut rohdot – kuten Dioskorideen mainitsema pajunkuori [4d] – vähentävät nykytutkimusten mukaan hedelmällisyyttä jossain määrin (pajunkuori 50 %).

LÄÄKÄRIEN NÄKEMYKSET abortista todennäköisesti jakautuivat. Menetelmäkuvausten perusteella näyttää ilmeiseltä, että monet heistä tekivät abortteja. Toisaalta jotkut heistä kirjoittivat aborttia vastaan, mistä tunnetuin esimerkki lienee Hippokrateen vala [8]. 


Numeroidut (painetun artikkelin sisältämät) viitteet


Viitteiden numeroinnista: Paperilehdessä tämä teksti taitettiin yhteen laajemman artikkelin Aborttikeskustelua 2000 vuoden takaa kanssa. Tästä syystä tämän tekstin viitteiden numerot eivät täsmää paperilehden viitenumeroiden kanssa. 

[1] Gorman, M. J.; Abortion and the Early Church; Wipf and Stock Publishers 1998; alun perin julk. 1982. Sivut 15–17; viitteet s. 103.

[2] Tertullianus; Sielusta; luku 25; tinyurl.com/y8pjkvf

[3] A. Cornelius Celsus; Lääketieteestä (De Medicina); kirja 7, luku 29; tinyurl.com/y96qp8c

[4] Riddle, J. M.; Contraception and Abortion from the Ancient World to the Renaissance; Harvard University Press 1994; alun perin julk. 1992. Kirja-arvostelu netissä: ks. [6].

[4a] s. 16–45. [4b] s. 25–45. [4c] s. 28. [4d] s. 33.

[5] Esimerkiksi Plinius nuorempi uskoi, että rohtojen lisäksi joidenkin eläinten näkeminen johtaisi keskenmenoon. Ks. esim. [5], s. 16 (viitteet s. 103).

[6] Keyser, P. T.; Bryn Mawr Classical Review 1993 (luettelokoodi 4.4.8.); http://bmcr.brynmawr.edu/1993/04.04.08.html

[7] Singh, M. M. et al.; Planta Medica 1985 (3); 268–270. (Paperilehdessä viittaus Wikipedian läpi: Ferujol (artikkeli); Wikipedia, the free encyclopedia; tark. 9.4.2010. Planta Medican tutkimusartikkeli tarkistettu paperilehden painoon menon jälkeen.)

[8] Hippokrateen vala; suomeksi esim. http://www.laakariliitto.fi/etiikka/hippokrates.html