Homoseksuaalisuus: "What would Jesus do?"

 

SUOMEN LUTERILAINEN KIRKKO on kompuroinut harvassa asiassa yhtä kovaa kuin kannassaan homoseksuaalisuuteen. Vajaa puolet sen papeista kannattaa homosuhteiden virallista siunaamista [1] [2], eivätkä seurakunnat ole asettuneet yksityisiä siunauksia vastaan [3].

Myös niin sanotut sateenkaarimessut ovat olleet suurissa kaupungeissa käytäntö pitkään. Suoraselkäistä päätöstä kirkko ei ole kuitenkaan saanut aikaan, sillä kumpi tahansa ratkaisu luultavasti lisäisi kirkosta eroamista.

Kosiskelu paistaa myös Helsingin seurakuntayhtymän Usko toivo rakkaus -mainoskampanjassa, jonka pr-paidassa kaksi homomiestä kysyy, mitä Jeesus tekisi sängyssä heidän asemassaan. Vastaus jätetään eksplisiittisesti avoimeksi [4] [5], eikä kirkko kerro, haluaako se vihjailla Jeesuksen olleen ehkä homo.

MUTTA MITÄ NASARETIN JEESUS sitten tekisi ja oliko hän homo? Spekulaatiot ovat teoriassa mahdollisia, sillä hän ei sano Raamatussa homoudesta mitään suoraan.

Teologian maisteri Ari Puonnin mielestä on silti selvää, että Jeesus ei hyväksynyt homoseksiä. ”Jeesus ei puhunut homoista mitään, mutta ei myöskään raiskauksesta eikä vaimon hakkaamisesta. Kovin moni ei ole valmis päättelemään tästä, että raiskaaminen ja perheväkivalta ovat oikein”, hän kuittaa ja kritisoi liberaalin argumentin tarkoitushakuisuutta.

”Lisäksi on ilmeistä, että evankeliumit kertoisivat, jos Jeesus olisi kyseenalaistanut Mooseksen lain käsityksen (3.Moos. 18:22, 20:13) homoseksuaalisuudesta”, Puonti jatkaa.

Toteamus perustuu siihen, että Jeesus sai aikaan valtavan riidan juutalaisten oppineiden kanssa sapatin vietosta. Erimielisyys oli jopa yksi merkittävimpiä syitä siihen, että hänet ristiinnaulittiin (Matt. 12:9–14; Joh. 5:15–18).

”Juutalaisille homoseksi oli vielä suurempi pahennus, eikä vastakkainasettelu siitä olisi jäänyt huomaamatta”, Puonti muistuttaa.

SUKUPUOLIELÄMÄSTÄ Jeesus puhui muilla tavoin. Positiivisen mallin hän antaa Matteuksen evankeliumissa (Matt. 19:3–12). Kohdan mukaan vaihtoehtoina ovat heteroseksuaalinen avioliitto ja selibaatti, mitä Jeesus perustelee Jumalan luomisjärjestyksellä.

Toisessa kohdassa Jeesus pitää ’siveettömyyttä’ pahana eräiden muiden asioiden, kuten aviorikoksen, murhan, ahneuden ja häijyyden rinnalla (Mark. 7:20–23).

Historiallisen asiayhteytensä kautta kohta liittynee konkreettisiin tekoihin. Eksegetiikan apulaisprofessori Robert Gagnonin mukaan [6] tuon ajan juutalaiset ymmärsivät ’siveettömyyden’ tarkoittavan niitä sukupuolielämän tapoja, kuten homoaktia ja sukurutsausta, jotka 3. Mooseksen kirjassa kielletään.

JEESUS KOHTELI yhteiskunnan hylkimiä ihmisiä kuitenkin kunnioittavasti. Hän ei esimerkiksi pelännyt saastuvansa olleessaan tekemisissä prostituoitujen kanssa (Luuk. 7:36–50, Joh. 8:2–11), mikä sai uskonnolliset ihmiset raivostumaan hänelle (esim. Matt. 9:9–11).

Puonti painottaakin, että Jeesuksen mukaan syntisyytensä myöntävä syntinen on Jumalan silmissä parempi kuin tekohurskas uskovainen (esim. Luuk. 17:9–14).

Puonti sanoo myös ymmärtävänsä niitä homoja, jotka eivät luota heille apua tarjoaviin kristittyihin: avun taustalla on usein oman paremmuuden korostaminen. ”Ensin on poistettava hirsi omasta silmästään, jos aikoo ottaa rikan pois toiselta. Itsekään en antaisi viholliselleni oikeutta poistaa rikkaa, vaan jättäisin tehtävän sellaiselle, jonka hyviin motiiveihin luotan”, hän pohtii.

KIRKON TULEVAISUUTTA Ari Puonti ei näe helppona. Sitä puristaa yleisen mielipiteen ohella poliittinen homoliike, joka on onnistunut tavoitteissaan poikkeuksellisen hyvin.

Esimerkiksi homoparisuhteiden rekisteröinti on nykyisin mahdollista useimmissa EU-maissa, mikä ei olisi tullut kuuloonkaan 1970-luvulla. Lisäksi vuoteen 1993 asti homoseksuaalisuutta pidettiin virallisissa luokituksissa mielenterveyden häiriönä [7].

”Suomessa Setan periaateohjelma vuodelta 1975 [8] nimeää asioita, joiden puolesta liike on siitä lähtien toiminut. Yksi näistä on ’valtiokirkon harjoittaman vähemmistösyrjinnän ja virheellisen tiedon levittämisen estäminen’ ”, Puonti täsmentää. Muut asiakohdat liittyvät yleiseen mielipidevaikuttamiseen sekä siihen, että yhteiskunnan tulisi tunnustaa homoseksuaaliset suhteet.

”Päämääristä kaikki muut ovat toteutuneet, mutta luterilaisen kirkon kanta on yhä epäselvä. Kirkkoa ei siis kritikoi mediassa pelkästään satunnaisten mielipidekirjoittajien joukko. Taustalla on järjestelmällinen lobbaustyö.”

Puonnin mielestä onkin toiveajattelua, että homoliike luovuttaisi ennen kuin se on saavuttanut tavoitteensa. ”Tilanne voisi kääntyä, jos kirkko tekisi hyvin radikaalin linjanvedon esimerkiksi homosuhteiden siunaamista vastaan. Se on kuitenkin epätodennäköistä ja edellyttäisi ihmettä”, hän arvioi realiteetteja.

”Toisaalta joskus ihmeetkin ovat mahdollisia.”


Numeroidut (painetun artikkelin sisältämät) viitteet


[1] Niemelä, K.; Palmu, H.; Pappien ja kanttorien suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin; Kirkon tutkimuskeskus 2006; http://www.evl.fi/kkh/ktk/partnership/Suomi/Niemela_Palmu_Crux_Samaa_sukupuolta.pdf

[2] Kotimaa.fi 31.1.2008.; http://www.kotimaa. fi/kotimaa/index.php?option=com_content& task=view&id=4246&Itemid=38

[3] Kotimaa.fi 6.2.2007.; http://www.kotimaa.fi/ kotimaa/index.php?option=com_content&task =view&id=1421&Itemid=38

[4] Usko toivo rakkaus -mainosgalleria: What would Jesus do?;
http://uskotoivorakkaus.fi/ galleria/what-would-jesus-do

[5] Helsingin Sanomat 2.11.2007.; internetissä kolmannen osapuolen arkistoimana: http://uskonpuolesta.blogspot.com/2007/11/hesari-ihmettelee-en-yhtn-ihmettele.html

[6] Gagnon, R.; The Bible and Homosexual Practice: Texts and Hermeneutics; Abingdon Press 2001; s. 191, ISBN 0–687–02279–7

[7] World Health Organization; International Classification of Diseases (ICD); ICD-9 julkaistu 1977; ICD-10 julkaistu 1993; http://www. who.int/classifications/icd/en/index.html

[8] Seksuaalinen tasavertaisuus Seta ry.; Periaateohjelma; Seta-lehti 2/1976